SAFETY-toiminta käynnistyi Suvelassa ja
Kirkkojärvellä
Kirkkojärven ja Suvelan kotialueilla
tehtiin alkukesästä arkirikollisuuteen ja rikospelkoon liittyvät turvallisuuskyselyt.
Kyselyillä selvitettiin erityisesti kolmea asiaa:
1. Miten asukkaat kokevat oman
kotialueensa turvallisuuden?
2. Onko kotialueella jotain tiettyjä paikkoja tai asioita, jotka pelottavat?
3. Kuinka usein asukkaat joutuvat rikoksen uhriksi omalla kotialueellaan?
Vastausten perusteella saatiin
lähtötilanne, jota nyt voidaan ryhtyä parantamaan käytössä olevilla
keinoilla. Seuraava kysely tehdään ensi kesänä. Vertaamalla tämän
vuoden lukuja ensi vuoden lukuihin voidaan päätellä, mennäänkö rikosturvallisuuden
kehittämisessä oikeaan vai väärään suuntaan.
Kysely - ja koko toiminta - liittyy
Espoon keskuksen kehittämisprojektiin, jota johtaa DI Kyösti Oasmaa.
Kirkkojärven ja Suvelan kotialueet toimivat pilottialueina muidenkin
espoolaisten kotialueiden kehittämisessä viihtyisemmiksi ja turvallisemmiksi.
Molemmilla alueilla toimii asukasaktiiveista koostuva alueryhmä. Suvelan
alueryhmän puheenjohtajana toimii Tommi Laakso ja Kirkkojärven
alueryhmän puheenjohtajana Kaisa Lanttola. Alueryhmien apuna
ja SAFETY-toiminnan asiantuntijana toimii OTK Mikko Virkamäki.
Toiminnassa noudatetaan ns. SAFETY-toimintatapaa.
Sen mukaan turvallisuuden tunteeseen ja arkirikollisuuden asteeseen
voidaan vaikuttaa pitkäjänteisesti ja mitattavasti kahdella keinolla:
ympäristön parantamisella ja kommunikaation kehittämisellä. Lisäksi
Safety -toimintamalliin kuuluu, että asukkaiden kokemuksia oman kotialueensa
turvallisuudesta seurataan vuosittain. Safety -toiminnan lisäksi turvallisuudesta
huolehditaan monella muullakin tavalla mm. poliisin toimesta ja huolehtimalla
riittävästä lukituksesta.
Ympäristön kunto vaikuttaa voimakkaasti
ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Kuilumaiset, pimeät, roskaiset
ja töhrityt paikat luovat turvattomuuden tunnetta. Huolehtimalla ympäristöstä,
vaikkapa nostamalla maahan heitetyn roskan, voi jokainen vaikuttaa
kotialueensa turvallisuuteen. Tätä taustaa vasten esimerkiksi Kerää
roska päivässä -kampanja onkin mainio apu myös turvallisuuden tunteen
vahvistamisessa.
Kotialueen kommunikaatiolla on
myös suuri vaikutus turvallisuuden tunteeseen. Jos asukkaat tietävät,
miten toimia eri tilanteissa ja kenelle voi kertoa omista havainnoistaan
tai peloistaan, vähenee heidän kokemansa rikospelko. Avoin keskusteluilmapiiri
ja selkeät toimintaohjeet lisäävät turvallisuuden tunnetta. Avoimella
ilmapiirillä on myös se vaikutus, että pikkurötöstelijöiden on vaikea
toimia siinä. Pelokas ja sulkeutunut ilmapiiri taas on paras asia
pienten ja vähän isompienkin rötöstelijöiden kannalta. Joillakin alueilla
ihmiset ovat niin turhautuneita, etteivät viitsi enää edes ilmoittaa
rikoksista poliisille. Tämänhän on tietenkin vallan mahtava asia -
rikoksentekijöiden kannalta!
Alueryhmät ovat tutustuneet alkukartoituksen
tuloksiin ja päättävät alkusyksystä, miten Suvelan ja Kirkkojärven
alueiden ympäristöä ja kommunikaatiota yritetään parantaa ensi vuoden
aikana. Jos sinulla on tähän liittyviä ideoita, niin kerro ne alueryhmille:
Safety -toimintamallin tarkoituksena
on saada mahdollisimman moni oman kotialueen asukas ja toimija mukaan
turvallisuustalkoisiin. Kaikille löytyy sopiva rooli tässä työssä.
Ja kaikki hyöty koituu omaksi hyväksesi, koska oman kotialueesi turvallisuus
paranee.
Mitä Kirkkojärven ja Suvelan
asukkaat sitten vastasivat (jaettuja lomakkeita 500 kpl/alue)?
Kirkkojärveläisistä
(vastausprosentti 29 %, vastauksia 145 kpl)
- 49 % koki, että alueen rikollisuus tai järjestyshäiriöt
ovat melko (37 %) tai hyvin suuri (12 %) ongelma
- 47 % koki, että illalla on melko (34 %)
tai hyvin (13 %) turvatonta liikkua ulkona klo 21 - 24 aikaan
- 50 % ilmoitti erityisen turvattoman paikan
ja nimesi sen
- 36 % vastanneista oli joutunut jonkinlaisen
rikoksen uhriksi kotialueellaan viimeisen kahden vuoden aikana
Suvelalaisista (vastausprosentti 25 %,
vastauksia 123 kpl)
- 39 % koki, että alueen rikollisuus tai järjestyshäiriöt
ovat melko (30 %) tai hyvin suuri (9 %) ongelma
- 41 % koki, että illalla on melko (27 %)
tai hyvin (14 %) turvatonta liikkua ulkona klo 21 - 24 aikaan
- 51 % ilmoitti erityisen turvattoman paikan
ja nimesi sen.
- 19 % vastanneista oli joutunut jonkinlaisen
rikoksen uhriksi kotialueellaan viimeisen kahden vuoden aikana.
Vaikka luvut ensinäkemältä vaikuttavat
suurilta, ne vastaavat suuruusluokaltaan Helsingin kuudella eri kotialueella
(Etelä-Haaga, Maunula, Merihaka, Eira-Ullanlinna, Pohjois-Haaga, Punavuori)
saatuja tuloksia.
Turvallisuuskyselyn tulosten
lisäksi SAFETY-toiminnassa seurataan Helsingissä poliisin tilastoja
arkirikollisuuden osalta. Samaa on ajateltu tehtävän myös Espoossa.
Erikseen seurataan "VAV -rikosten" (Varkaudet, Autorikokset ja Vahingonteot)
ja "PHRA -rikosten" (Pahoinpitelyt, Huumerikokset, Ryöstöt ja Asuntomurrot)
kehittymistä vuositasolla. Yhdistämällä turvallisuuskyselyn ja poliisin
tilastojen tiedot, saadaan uskottava kuva kotialueen todellisesta
rikosturvallisuudesta.
Teksti: Mikko Virkamäki, Kaisa
Lanttola ja Tommi Laakso