| Keski-Espoon Sanomat
4/2004 |
Kaupunginvaltuusto valittiin
neljäksi vuodeksi
Tilastot äänestysalueittain
Pentalassa lyhty loisti tontuille
koko yön
Joulun odotusta Taidetalo Pikku-Aurorassa
Mikä ihmeen tuomiokapituli
Suvelassa tuetaan vanhemmuutta
uusin keinoin
Kysy niin vastaamme: Muuralan
sairaala
Kaupunginvaltuusto valittiin neljäksi vuodeksi
Lokakuun kunnallisvaaleissa valittiin Espoolle kaupunginvaltuusto vuosille 2005-2008. Suuret puolueet säilyttivät asemansa, vaikkakin Vihreät menettivät asemiaan. Kokoomus jatkaa Espoon suurimpana puolueena.
Kokoomus otti lievän vaalivoiton 26 valtuustopaikallaan. Sosiaalidemokraattinen
puolue piti asemansa ja 13 valtuustopaikkaa. Vihreät hävisivät
neljän vuoden takaisesta kaksi paikkaa saaden valtuustoon yhdeksän
edustajaa. Ruotsalainen kansanpuolue vahvisti asemiaan neljänneksi suurimpana
puolueena seitsemällä valtuustopaikalla.
Keskusta kiri viime hetkillä neljännen valtuustopaikkansa, jonka se nappasi kokoomukselta. Vasemmistoliitolla ja Sitoutumattomilla on kolme valtuustopaikkaa. Pienimmällä valtuustopuolueella Kristillisdemokraateilla on kaksi valtuutettua.
Aiempaa enemmän nuoria valtuustoon
Alle kolmekymmenvuotiaita valtuutettuja valittiin valtuustoon viisi kappaletta. He ovat Tuija Kalpala (kok), Kai Mykkänen (kok), Matti Kuronen (vihr), Carl Haglund (rkp) ja tarkistuslaskennassa valtuustoon noussut Anni Könönen (kesk).
Neljä vuotta sitten alle kolmekymmenvuotiaita valittiin valtuustoon vain kaksi, tosin Carl Haglund (rkp) pääsi valtuustoon varasijalta kuluneena syksynä.
Alueen valtuutetut
Keski-Espoon alueelta valtuustoon pääsivät Jaana Leppäkorpi (sdp), Tommi Laakso (kok), Jouni J. Särkijärvi (kok), Martti Merra (kok), Sanna Lauslahti (kok) sekä Seppo Särkiniemi (kesk). Hieman pohjoisemmassa asuu Yrjö Rossi (kesk).
Kauklahdesta valtuustoon pääsivät Christina Gestrin (rkp) sekä Susanna Rahkonen (sdp).
Valtuutettuja eniten Tapiolan seudulta
Valtuutettuja
asuu eniten kaakkoisessa Espoossa, ja valtuutettujen määrä
vähenee tasaisesti kohden luodetta mentäessä. Tapiolan suuralueelta,
johon lasketaan kuuluvaksi Mankkaa sekä Laajalahti, valittiin valtuustoon
23 valtuutettua. Alueella asuu runsaat 41 000 asukasta. Sen sijaan niin sanotulta
Vanha-Espoon suuralueelta joka käytännössä tarkoittaa
Espoon keskusta lähialueineen, asukasluku 31 092, pääsi valtuustoon
7 valtuutettua.
Vanha-Espoon tilastoalueella asukkaita on yli 4400 per yksi valtuutettu, kun Tapiolan seudulla asukkaita on vajaat 1800 asukasta valtuutettua kohden. Aivan Espoon keskuksen välittömässä läheisyydessä asuu vain viisi valtuutettua, yhtä monta kuin asukasluvultaan lukuisia kertoja pienemmällä Laajalahden alueella. Kauklahdesta valtuutettuja on kaksi eli noin 2600 asukasta per valtuutettu. Pohjois-Espoosta valtuutettuja on neljä, noin 2100 asukasta valtuutettua kohden.
Keski-Espoossa alhainen äänestysprosentti
Espoon keskuksen ja lähiympäristön äänestysprosentit jäivät alhaisemmiksi kuin Espoossa keskimäärin. Suvelan molemmissa vaalipiireissä vain alle puolet äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Myös Kaupunginkallion vaalipiiri jäi alle 50% äänestysaktiivisuuteen. Monissa alueen aiemmin aktiivisissa vaalipiireissä äänestysprosentti laski.
Mentäessä pohjoisempaan äänestysprosentti nousi, mutta Espoon huippulukemien lähelle ei päästy. Kauklahti-Espoonkartanossa äänestysprosentti oli 51,4.
Yleisesti ottaen Keski-Espoon Sanomien jakoalueen vaalipiirien äänestysprosentit jäivät muuta Espoota alhaisemmiksi. Alueelta pääsi valtuustoon asukaslukuun suhteutettuna keskimääräistä vähemmän valtuutettuja, joka voi näkyä päätöksissä tulevina vuosina. Etenkin taloudellisti heikompina vuosina Espoon keskus lähialueineen sekä Pohjois-Espoon harvemmin asutut alueet ovat joutuneet maksumiehen rooliin.
Tony Hagerlund
Kirjoittaja opiskelee valtiotieteitä, on Keski-Espoo
–seuran sihteeri sekä oli mukana kunnallisvaaleissa Espoon Vihreiden
ehdokkaana
Ensimmäisissä sulkeissa ovat äänestysprosentti ja vaalipiirin annettujen äänien lukumäärä. Sen alla ovat puolueiden kannatusprosentit pyöristettynä tasaprosentteihin. Mukaan on otettu puolueet, jotka saavuttivat alueella yli prosentin osuuden äänistä. Lopuksi on listattu alueen viisi ääniharavaa, heidän puolueensa ja äänimääränsä.
Näille sivuille voidaan päivittää, jos aika niin sallii, myöhemmin top 10 tai top 20 per äänestysalue.
Bemböle - Kunnarla
äänestysprosentti 53,5% / 1463 äänestänyttä
kok 24%, sdp 21%, rkp 17%, vihr 14%, kesk 8%, vas 5%, sit 6%, kd 3%
1. Molander, Pontus (rkp): 44 ääntä
2. Johansson, Ulf (rkp): 42 ääntä
3. Rossi, Yrjö (kesk): 34 ääntä
4. Ekroos, Christian (kok): 33 ääntä
5. Guzenina-Richardson, Maria (sdp) ja Soini, Timo (sit): 30 ääntä
Jouppi-Kirstinsyrjä
äänestysprosentti 46,6% / 1037 äänestänyttä
sdp 31%, kok 18%, vihr 13%, vas 10%, rkp 9%, sit 5%, kd 5%
1. Laakso, Tommi (kok): 44 ääntä
2. Uotila, Kari (vas): 34 ääntä
3. Leppäkorpi, Jaana (sdp): 33 ääntä
4. Luhtanen, Leena (sdp) ja Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 32 ääntä
Kaupunginkallio-Kiltakallio
äänestysprosentti 47,9% / 1177 äänestänyttä
kok 31%, sdp 22%, vihr 15%, rkp 10%, kesk 6%, vas 5%, sit 5%
1. Laakso, Tommi (kok): 93 ääntä
2. Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 36 ääntä
3. Rahkonen, Susanna (sdp) ja Särkiniemi, Seppo (kesk): 23 ääntä
5. Saraste, Taru (vihr): 21 ääntä
Kauklahti-Espoonkartano
äänestysprosentti 51,4% / 1277 äänestänyttä
sdp 28%, rkp 23%, kok 18%, vihr 13%, vas 6%, kesk 5%, sit 3%, kd 3%
1. Wegelius, Sirkka (rkp): 108 ääntä
2. Rahkonen, Susanna (sdp): 97 ääntä
3. Pietikäinen, Margareta (rkp): 64 ääntä
4. Gestrin, Christina (rkp): 35 ääntä
5. Guzenina-Richardson, Maria (sdp) ja Halme, Maija (sdp): 24 ääntä
Kirkkojärvi
äänestysprosentti 47,8% / 651 äänestänyttä
sdp 31%, kok 20%, vihr 16%, vas 10%, rkp 8%, kesk 7%, kd 4%, sit 4%
1. Lanttola, Kaisa (sdp): 54 ääntä
2. Laakso, Tommi (kok): 39 ääntä
3. Uotila, Kari (vas): 17 ääntä
4. Gurhan, Deek (sdp) ja Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 14 ääntä
Kuuriinniitty-Ymmersta
äänestysprosentti 52,2% / 858 äänestänyttä
kok 41%, vihr 15%, sdp 13%, rkp 13%, kesk 5%, vas 4%, kd 4%, sit 3%
1. Lauslahti, Sanna (kok): 51 ääntä
2. Särkijärvi, Jouni J., (kok): 42 ääntä
3. Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 24 ääntä
4. Hemming, Hanna-Leena (kok): 18 ääntä
5. Laakso, Tommi (kok) ja Gestrin, Christina (rkp): 17 ääntä
Muurala
äänestysprosentti 52,7% / 1498 äänestänyttä
kok 27%, spd 24%, rkp 14%, vihr 11%, kesk 7%, vas 5%, kd 5%, sit 4%
1. Laakso, Tommi (kok): 81 ääntä
2. Uotila, Kari (vas): 50 ääntä
3. Pietikäinen, Margareta (rkp): 43 ääntä
4. Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 37 ääntä
5. Johansson, Ulf (rkp): 32 ääntä
Nuuksio-Nupuri
äänestysprosentti 57,9% / 923 äänestänyttä
sdp 30%, kok 23%, rkp 15%, vihr 13%, vas 7%, kesk 6%, sit 4%, kd 1%, skp 1%
1. Rauhanen, Timo (sdp): 92 ääntä
2. Kerola, Hannele (sdp): 54 ääntä
3. Pietikäinen, Margareta (rkp): 33 ääntä
4. Soini, Timo (sit): 20 ääntä
5. Luhtanen, Leena (sdp), Matikainen-Kallström, Marjo (kok), Gestrin,
Christina (rkp) ja Särkiniemi, Seppo (kesk): 17 ääntä
Sokinvuori-Kirstinmäki
äänestysprosentti 42,2% / 920 äänestänyttä
sdp 33%, kok 17%, vihr 13%, rkp 9%, vas 8%, kesk 8%, sit 6%, kd 5%
1. Gurhan, Deek (sdp): 40 ääntä
2. Laakso, Tommi (kok): 39 ääntä
3. Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 32 ääntä
4. Pietikäinen, Margareta (rkp) 27 ääntä
5. Leppäkorpi, Jaana (sdp): 26 ääntä
Suna
äänestysprosentti 57,9% / 1057 äänestänyttä
sdp 28%, kok 25%, vihr 16%, rkp 7%, kesk 7%, sit 7%, vas 6%, kd 3%
1. Leppäkorpi, Jaana (sdp): 60 ääntä
2. Laakso, Tommi (kok): 48 ääntä
3. Guzenina-Richardson, Maria (sdp): 32 ääntä
4. Sillanpää, Pirkko (sit): 30 ääntä
5. Korkala, Sirkka-Liisa (vihr): 23 ääntä
Tuomarila
äänestysprosentti 59,7% / 1471 äänestänyttä
kok 37%, sdp 21%, vihr 14%, rkp 8%, kesk 7%, vas 5%, sit 4%, kd 2%
1. Laakso, Tommi (kok): 63 ääntä
2. Lauslahti, Sanna (kok): 54 ääntä
3. Leppäkorpi, Jaana (sdp): 39 ääntä
4. Korkala, Sirkka-Liisa (vihr): 33 ääntä
5. Hemming, Hanna-Leena (kok) ja Pietikäinen, Margareta (rkp): 32 ääntä
Pentalassa lyhty loisti tontuille koko yön
Tuomarilassa asuvan Ethel Hiljanderin joulumuistot
liittyvät
Pentalaan, espoolaiseen saaristomaisemaan. Suureen juhlaan valmistauduttiin
isoäidin kanssa huolella. Pentalan elämään ja jouluun
kuuluivat myös tontut. Tämä perinne elää yhä,
sillä eläkkeelle päästyään Ethel Hiljanderista
tuli tonttujen tekijä.
Jouluun valmistautuminen alkoi jo kesällä. Juhannuksena taiteltiin vihdat saunaa varten. Samalla paras vihta asetettiin sivuun ja kuivattiin jouluksi. Näin meneteltiin monen muunkin asian suhteen. Kun matot loppukesällä pestiin, rullaattiin niistäkin parhaat säilöön jouluna lattiaan levitettäviksi. Haloista muhkeimmat asetettiin sivuun jouluna poltettaviksi ja joulupuukin valittiin kesän aikana valmiiksi.
Pålkäneen isoisän nikkaroima
keinutuoli, jonka päällä lapsen käteen sopiva pyykkilauta.
Pentalan jouluun eivät kuuluneet lahjaröykkiöt, mutta mieluinen
lahja on kestänyt hyvin käyttöä. |
Myös ruoan suhteen meneteltiin samoin. Parhaat syyssilakat suolattiin ja turskafileistä mehevimmät kuivattiin joulua varten. Kun sika teurastettiin, säästettiin kinkku suolavedessä palvattavaksi keväällä, Jouluksi valittiiin selkäpala.
Isoäidin kauppamatka Helsinkiin oli syksyn tärkeä
tapahtuma.
Ethel Hiljander asui varhaislapsuutensa isovanhempiensa kanssa Pentalassa,
vanhemmat olivat viikot Helsingissä hoitamassa Kalevankadulla sijaitsevaa
kauppaansa.
Jokasyksyinen isoäidin kauppamatka oli osa jouluvalmisteluja.
Kaupungista tuotiin samalla kertaa kaikki jouluna tarvittavat tavarat ja elintarvikkeet.
Mitään sellaista, mitä kotoa maasta tai merestä saatiin
ei tietenkään tarvinnut ostaa. Isoäidin kauppalista oli komea:
valopetroolia, kruunukynttilöitä, kuusenkynttilöitä,10
kg sekahedelmiä, säkki vehnäjauhoja, 2-3 säkkiä ruisjauhoja,
50 kg palasokeria, 20 kg kahvia sekä riisiä, hiivaa ja pippuria.
Juhla-ateria katettiin jouluaattona joulua varten lämmitettyyn ja huolellisesti siivottuun saliin. Tavallisina arkipäivinä salia ei käytetty, Ensin syötiin livekalaa valkokastikkeen ja kuorittujen perunoitten kanssa. Juhla-ateria jatkui sillisalaatilla, jossa kylläkin oli itse pyydettyä syyssilakkaa sillin sijasta. Peruna- ja lanttulaatikon seurana nautittiin sianselkää. Viimein tuli riisipuuron ja sekahedelmäkeiton vuoro. Aivan lopuksi tarjolla oli vielä pannukakkua, mutta sitä ei kylläkään yleensä kukaan syönyt.
Joulupäivänä saapuivat Helsingistä
vanhemmat ja siellä asuvat sisarukset yhteiseen juhlaan.
- Joulun aikaan emme tehneet mitään työtä, vaan hiljennyimme
ja nautimme yhdessäolosta. Ruokaa valmistimme juhlapyhien ajaksi jo etukäteen,
samoin veden ja puut kannoimme sisälle. Hoidimme ainoastaan karjan. Erikoista
on, että annoimme kaikille navetan asukeille myös jouluruokia. Olenkin
ihmetellyt, miltä rusinasoppa tai pannukakku mahtoi maistua lehmän
suussa, mietiskelee Ethel.
Pentalan jouluun kuuluivat myös tontut. Oikeastaan tontut eivät kuuluneet vain jouluun, vaan niitä uskottiin asuskelevan taloissa, navetassa, saunassa, kaikkialla. Ethel Hiljander kertoo, kuinka hän uskoi itsekin pikkutyttönä nähneensä tonttuja, niin voimakkaasti ne olivat leikeissä mukana.
Jouluruoka jätettiin aattoiltana valaistun salin pöydälle. Liinalle asetettiin myös puhdas lautanen ja ruokailuvälineet. Ne olivat tonttua varten. Samoin pihalle jätettiin lyhty palamaan koko yöksi. Pitihän tontun nähdä kulkea keskitalven pimeydessä.
Eläköityessään
Ethel Hiljander päätti, että nyt hänellä on tarpeeksi
aikaa leikkiä kylläkseen tonttujen kanssa. Hän alkoi valmistaa
itse tonttuja sellaisina kuin hän ne lapsuudestaan muistaa. Kokonaan
hän ei tätä harrastustaan ole vieläkään lopettanut,
vaikka serkun tytär onkin ottanut tonttujen teosta jo suurimman vastuun.
Tontun valmistaminen alkaa tavallisesti kesällä. Liki 30 eri työvaihetta
läpikäytyään valmis tonttumuori tai –ukko seisoo
omilla jaloillaan. Nykyisin niitä löytyy aina Japania myöten.
Mirja Holste
kuvat: Seppo Holste
Joulun odotusta Taidetalo Pikku-Aurorassa
Taidetalo
Pikku-Aurorassa on joulukuun ajan esillä kuvittaja Virpi Pekkalan rakentamia
tonttujen asumuksia, jouluenkeleitä ja tonttuaiheisia joulukortteja.
Tonttutalot asukkaineen ovat kutkuttavaa katsottavaa sekä aikuiselle
että lapsille. Kannattaa käydä kurkistamassa!
Näyttely on auki arkisin klo 9-12 ja 13-16 ti 30.11. – to 30.12. välisenä aikana. Taidetalo Pikku-Auroran osoite on Järvenperäntie 1-3.
Kuva: Seppo Holste
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli muuttaa yhdessä
Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Espoon ruotsalaisen seurakunnan kanssa Kuninkaantien
lukiota vastapäätä olevaan uuteen virastotaloon.
Sanoissa
tuomiokapituli ja tuomiokirkko on tuomiota kerrakseen. Sana tuomio on kuitenkin
tullut latinan sanasta domus. Se taas merkitsee taloa. Domus capitel eli tuomiokapituli
on sananmukaisesti siis talo, jossa luetaan Raamatun kappaleita, capiteleja.
Tämä kuulostaa jo vähemmän tuomiopäivän enteeltä.
Mirja Holste
kuva: Seppo Holste
kuvassa Espoonjokilaaksoa uuden virastotalon
ja Tuomiokirkon välillä.
Suvelassa tuetaan vanhemmuutta uusin keinoin
Espoon kaupunki on ottanut vastaan haasteen kehittää uusia työmenetelmiä, joilla voitaisiin aikaisempaa paremmin tukea vanhemmuutta ja edistää varhaista vuorovaikutusta vanhempien ja lasten välillä. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin lisääminen.
Työ on alkanut perinteisesti organisaatiomuutoksella, ohjelmatyöllä ja pilottihankkeita käynnistämällä. Espoossa hyväksyttiin viime vuonna Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma ja vuoden alussa sosiaali- ja terveystoimea uudistettiin niin, että perustettiin perhe- ja sosiaalipalveluiden tulosyksikkö. Tänä keväällä mm. Suvelassa käynnistyi perhekeskusprojekti. Perheille suunnattujen palveluiden tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää työtä.
Valmennuksesta vertaisryhmään
Ensimmäisenä Perhekeskusprojektin tavoitteena on ollut kehittää uudenlaisia työvälineitä alle kouluikäisten lasten ja heidän perheiden kanssa työskentelyyn. Ensimmäisen uudentyyppiset perhevalmennusryhmät ovat jo käynnistyneet. Uudet ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa ennen ja kuusi kertaa jälkeen synnytyksen.
Ryhmien toiminnassa korostuu aikaisempaa enemmän moniammatillinen työote ja mahdollisuus vertaistukeen. Myös isien rooli on aikaisempaa vahvemmin esillä niin, että osassa valmennuskertoja isille on omaa toimintaa. Palaute ryhmien toiminnasta on ollut yllättävänkin positiivista ja perheiden sitoutuminen on ollut hyvää.
Lisäksi Espoon Tukipilarihanke yhteistyössä Jorvin vauvaperheprojektin kanssa kouluttaa neuvoloiden terveydenhoitajia ja lääkäreitä ns. masu-seulan käyttöön, jonka avulla löydetään äidit, joilla on taipumusta alakuloon ja masennukseen. Näin äideille voidaan tarjota ajoissa apua. Tukea voi saada vertaisryhmästä tai äiti voidaan ohjata ammattiauttajan luo tilanteen mukaan.
Masu-kysely otetaan käyttöön tämän syksyn aikana Espoon jokaisessa neuvolassa ja se annetaan jokaiselle äidille täytettäväksi.
Uudenlaista perhetyötä
Suvelassa on aloittanut syyskuun alussa perhetyöntekijä, jonka toimenkuvaan kuuluu kehittää ennaltaehkäisevää perhetyötä. Kyse on aivan uudenlaisesta toimintamallista, ei lastensuojelutyöstä. Tarkoitus on, että perhetyöntekijä auttaa perheitä heidän pulmissaan. Hän menee perheiden avuksi, mutta ei niinkään tee kotitöitä kuin auttaa vanhempia selviämään arjen askareista yhdessä tehden ja keskustellen.
Perhetyöntekijä voi tulla apuun esim. synnytyksen jälkeisessä masennuksessa. Hän voi etsiä äidin tueksi verkostoja, antaa keskusteluapua ja neuvoja. Asiakkaita perhetyöntekijälle on tarkoitus löytää neuvolan ja päivähoidon kautta. Perheet voivat itsekin ottaa yhteyttä työntekijään, jos tuntevat tarvitsevansa apua.
Isäryhmä kehitteillä, asukastoiminnalle mahdollisuuksia
Perhekeskuksen tavoitteena on vahvistaa miesten identiteettiä ja asemaa sekä isänä että miehenä. Isien tarpeet on huomioitu perhevalmennuksessa, mutta kehitteillä on myös isille omia ryhmiä. Ryhmiin on koulutettu miestyöntekijöitä ja niiden vetäjiksi haetaan innostuneita ”maallikkoisiä”. Kuulemma Suvelassa onkin jo vapaaehtoinen vetäjä löytynyt ja toiminta käynnistyy talven aikana.
Perhekeskuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä perheiden ja vanhempien väliselle yhteistoiminnalle. Vanhemmilla itsellään on valtavasti tietoa ja taitoa, keinoja ja konsteja, joita vaihtamalla voidaan vahvistaa perheiden hyvinvointia. Suvelan asukaspuisto ja avoimet päiväkodit ovat valmiita tarjoamaan tilojaan erilaisten ryhmien käyttöön ja antamaan tukeaan toiminnalle. Tiloja on mahdollisuus saada käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin.
Muuttoliike on tuonut Espooseenkin paljon perheitä, joiden sukulaiset asuvat muualla. Perhekeskuksen tavoitteena on tarjota mahdollisuus löytää omalta asuinalueelta samanlaisessa elämäntilanteessa olevia äitejä ja isiä, jotta perheet eivät enää tuntisi olevansa niin yksinäisiä.
Jostain on aloitettava, sitten tulee nuoret
Uudenlaisten toimintatapojen luominen on haasteellista, eikä kaikkea voi saada kerralla muutettua. Espoossa on nyt aloitettu pienten lasten perheiden tukemisesta, mutta tarkoitus on myöhemmin kehittää myös vanhempien lasten ja nuorten palveluita.
Tavoitteena on käynnistää yhteistyötä myös opetustoimen kanssa. Vanhemmille olisi tarpeen kehittää mahdollisuuksia vertaistukeen ja saada tietoa lapsen eri siirtymävaiheiden aikana. Näitä vaiheita ovat mm. lapsen koulun aloittaminen, siirtymä alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta jatko-opiskelupaikkaan. Yläkouluun siirtymisen yhteydessä vaihtuu monesti koulu ja opettajat samalla, kun lapsen omassa kehityksessä tapahtuu paljon. Lapsen mieli kuohuu ja rajoja koetellaan uudella tavalla. Nämä lapsen elämän merkittävät muutokset ovat haasteita myös vanhemmille.
Perhekeskus tarjoaa vanhemmille mahdollisuuden, johon kannattaa tarttua.
Jaana Leppäkorpi
Kysy niin vastaamme: Muuralan sairaala
Ohikulkijat ovat saaneet viime aikoina huomata, kuinka Muuralan sairaalan vanhat rakennukset ovat saamassa uuden ilmeen. Sanomiin saakka on tullut kysymyksiä siitä, millaista toimintaa rakennuksiin on tulossa ja koska työmaa on valmis.
Kaikissa kolmessa rakennuksessa tulee jatkossa olemaan sosiaali- ja terveystoimen tiloja. Yhdessä rakennuksista jatkuu päiväsairaalatoiminta. Toiseen tulee sosiaali- ja terveystoimen toimistotiloja. Sinne sijoittuu etuusyksillä ja samaan rakennukseen siirtyy myös Vinkin neuvontapiste. Kolmanteen rakennukseen tulee henkilökunnan ruokala ja terveystoimen toimistotiloja.
Rakennusten korjausten suunnittelussa on ollut mukana myös museotoimi. Rakennusten vanhoista laudoista on löytynyt jälkiä siitä, että ne ovat olleet aikanaan punamullalla maalattuja. Uusi ilme on suunniteltu siis vanhaa kunnioittaen.
Ensimmäinen rakennuksista on valmis ensi vuoden maaliskuussa. Toinen valmistuu keväällä ja viimeinenkin on valmiina vuoden loppuun mennessä.
Jaana Leppäkorpi
Sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.