| Keski-Espoon Sanomat
4/2003 |
Sisällysluettelo
Puheenjohtajalta
- Kohti valoa
Kirkkojärven Loiske
Espoon keskuksen ja Kauklahden maisemanhoidon
suunnitelma
Turvallisuuspalsta
Upea historiikki julkaistiin Lagstadissa
Päivähoidossa kaikki hyvin?
Esbo IF bäst både i tävling
och motion
Puheenjohtajalta - Kohti valoa
Kanta-Espoon alueneuvottelukunnan ja Espoon kaupungin Teknisen keskuksen yhteistyössä järjestämää kaupungin virallista jouluvalojen avausta vietettiin marraskuun lopussa. Tällöin jouluisen asunsa saivat niin Kirkkojärventie, Siltakatu kuin Kannusillanmäen komea kuusikin. Vaikka sää ei tilaisuutta suosinut oli tunnelma kävijöiden mukaan lämmin. Ansaitusti Esbo Hembygdsförening palkittiin ”Vuoden kanta-espoolaisena”. Tunnustus kertoo siitä mittavasta työstä, mikä Lagstadin kotiseututalon eteen on tehty. Piharakennus, rannan saunarakennus ja Sunan navetta aivan lähietäisyydellä odottavat vielä pelastajiaan. Kannusillanmäen kehittämisprojektin myötä myös Pappilantien varren puurakennuksia kunnostetaan. Parhaillaan ovat käynnissä Pappilantie 5:n vesieristys- ja salaojatyöt. Talossa toimivat mm. työllistämistoimintaa harjoittava Hyvä Arki ja Espoon ympäristöyhdistys.
Jouluvalojen syttyminen symboloi vuoden pimeimmän ajan taittumista valoa päin. Valoa päin loistavat myös Espoon keskuksen ja sen lähialueiden suuret hankkeet, joita viedään eteenpäin niin kaupungin kuin yksityisten yrittäjien toimesta. Lista on pitkä, suurimpina mainittakoon uuden aluekirjaston sisältävä Kauppakeskus Espoontorin laajennus, kaupunkiradan jatke Leppävaarasta Espoon keskukseen, Lommilan monipuoliset erikoistavarakaupan suunnitelmat ja piispan uusi toimitalo. Myös lukuisia kadunrakennus- ja asuintalohankkeita on vireillä tai jo työn alla. Urakat Hirvisuon ja Karhusuon alueilla jatkuvat, ensi vuonna katutöitä tehdään myös Kuurinniityssä ja Muuralassa. Kaupunginkallion ja Tuomarilan suunnilla on vielä monia tärkeitä katujen perusparannushankkeita, joiden suunnittelutyö on nyt ajankohtaista. Myös ruuhkaisen ja turvattoman Finnoontien läpiajotienä korvaava Espoonväylä on edelleen kärkihankkeiden joukossa.
Viime viikolla, Itsenäisyyspäivän jo kääntyessä iltaan kohtasin Suvelan ostoskeskuksella sattumalta herran, jonka kanssa kävimme lyhyen, mutta napakan keskustelun jalkapallohallitilanteesta. Saataisiinko sellainen Espoon keskukseen vaikka yhdistysvoimin? Nykyisin harjoitusvuoroja näet varaillaan aina Lohjaa myöten. Ymmärrettävästi moni vanhemmista kokee tämän raskaaksi - etenkin näin pimeän aikaan.
Lumivalkoista Joulua toivottaen,
Tommi Laakso
Keski-Espoo -seuran puheenjohtaja
Kirkkojärven Loiske
Kirkkojärven Loiske on vuonna 2001 perustettu salibandyseura, joka toimii Espoon keskuksen alueella. Seuralla on viisi poikien joukkuetta sekä miesten joukkue.
Nuorimmat Kirkkojärven loiskeen pojat ovat syntyneet vuonna '97, vanhimmat '89. Virallisten joukkueiden lisäksi seuralla on yhdistetty aikuisten kuntosähly- ja perhesählyvuoro Kauklahdessa. Yhteensä runsaasta kuudestakymmenestä junioripelaajasta noin puolet on kotoisin lähialueelta, loput hieman kauempaa. Harjoituksia joukkueet pitävät Sunan, Keski-Espoon ja Espoon yhteislyseon kouluilla, viralliset pelit pelataan Kaivomestarin uudessa liikuntahallissa.
Seura syntyi kysynnästä lasten seuratoiminnalle. Nuorimpien poikien joukkueesta
vastaa Jarno Kivinen, muista ryhmistä Lasse Heikura.
"Jokaisessa ryhmässä on tosin vanhempia mukana toiminnassa, en minä jokaisiin
harjoituksiin millään ehdi" toteaa Heikura. Heikura kertoo valmentaneesta
seurassa sen alkuhetkistä saakka. Hän on toiminut valmentajana aiemminkin
muissa joukkueissa. "Onhan tässä hommaa, mutta toisaalta on kiva kun näkee
kun lapset kehittyvät. Muutama entinen valmennettava pelaa jo salibandyliigassa."
Itse hän on yhdistänyt harrastustoimintaan opiskelun ja opiskelee etäopintoina
liikuntaneuvojaksi.
Etenkin '93 syntyneisiin ja sitä nuorempien joukkueisiin mahtuisi vielä mukaan uusia pelaajia. "Ja tyttöjoukkuettakin on pohdittu. Toisaalta uusien joukkueiden perustaminen edellyttäisi uusia innokkaita valmentajia." pohtii Heikura.
Vuodenvaihteessa ulkomaille
Seuran perinteisiin on kuulunut toukokuussa
reissu Nokialle junioriturnaukseen. Tämän lisäksi uutuutena vuodenvaihteessa
seura lähtee 60 pelaajan voimin Ruotsiin Uppsalaan, missä pelataan maailman
suurin salibandyjunioreiden turnaus. Reissu kestää pari päivää, ja majoitus
hoituu paikallisessa koulussa. Arvatenkin on tulossa mukava reissu.
Tony Hagerlund
Espoon keskuksen ja Kauklahden maisemanhoidon suunnitelma
Marraskuun neljäntenä päivänä Kuninkaantien lukion auditorioon kokoontui viitisenkymmentä kuulijaa perehtymään Espoon keskuksen ja Kauklahden luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmaan. Teknisen keskukset viherpalvelun projektin myötä kerätään yhteen jo olemassa oleva tieto alueen viheralueista, selvitetään viheralueiden nykytila sekä laaditaan toimenpidesuunnitelma tuleville vuosille ja vuosikymmenille.
Tarkoitus on kartoittaa kaikki Espoon
kaupungin omistuksessa olevat viheralueet, niin luonnonmukaisessa tilassa
olevat alueet kuin rakennetutkin viheralueet. Suunnittelu pitää sisällään
muun muassa metsiä, niittyjä, ulkoiluväyliä, pihoja ja leikkipuistoja.
Suunnittelualue on laaja, Espoon keskuksen ympäristön lisäksi suunnittelualueeseen
kuuluu Kauklahti. Suunnittelualue on kooltaan yli 1100 hehtaaria, joista
kaupungin omistuksessa on runsaat 500 hehtaaria ja hoitosuunnitelmat tullaan
tekemään 340 hehtaarille.
Espoon kaupungin ohjeistamana konsultti Tiina Saukkonen on katsastanut koko suunnitelma-alueen, ottanut kuvia ja käynyt läpi jo tehtyjä hoitosuunnitelmia. Viheralueille tehdään hoitosuunnitelma kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Suunnitelmiin otetaan mukaan rakentamista odottavat tontit, mikäli niille ei olla rakentamassa lähimmän kymmenen vuoden aikana.
Tavoitteena on yhtenäistää ja selkeyttää viheralueiden hoitoa sekä tehdä siitä kokonaisuusvaltaisempaa. Nykyisellään vierekkäin sijaitsevia alueita hoidetaan satunnaisesti ja yksitellen, näin työ tulee kalliiksi. Lisäksi selkeiden suunnitelmien puutteessa lähinnä vain rakennettuja puistoja on hoidettu. Suunnitelmat valmistuvat kesäkuussa 2004 ja niiden toteuttaminen alkaa seuraavana syksynä.
Asukkaiden kysymyksiä
Yleisökommenteissa nostettiin esille
Espoojoen ja kirkon merkitys alueelle. Kirkon ympäristö ja joen varsi
ovat pusikoituneet, ja puusto on peittänyt ennen avoimet näkymät kirkolle.
Tiina Saukkonen totesi, että "joen varren siistiminen on yksi toimenpide
jota tulen ehdottamaan". Tosin projektin myötä siistitään kaupungin omistuksessa
olevia alueita, ja Espoonjoen pohjoisranta on pääosin Kanta-Espoon seurakunnan
omistuksessa.
Espoonjoen käsittelyä yhtenä alueena toivottiin, ja arvosteltiin sitä, että Mankin alue Espoojoen varrella on rajattu pois suunnitelma-alueesta. Tähän Espoon kaupungin edustajat totesivat, että "johonkin rajat oli vedettävä", ja että suunnittelualue on jo tällä hetkellä hyvin suuri.
Muissa yleisökommenteissa toivottiin niittyjen ja käyttönurmien niittämistä ainakin kerran kesässä umpeen kasvamisen estämiseksi. Kulkureiteiltä toivottiin "luontevuutta", eli että kävelytie tehtäisiin siihen missä ihmiset jo kulkevat. Myös reitistön esteettömyyttä ja säännöllistä kunnossapitoa toivottiin.
Positiivista oli, että suunnittelutyön tekijä Tiina Saukkonen oli todellakin kiertänyt kuukausitolkulla pusikoissamme ja metsissämme. Hän tiesi mistä alueesta milloinkin puhuttiin ja tunsi seudun ulkoilualueet luultavasti paremmin kuin kukaan paikanpäällä ollut asukas.
Näyttelyt keväällä
Talven aikana laaditaan suunnitelmaluonnos, jota esitellään keväällä asukasillassa. Syksyn mittaan on myös toteutettu asukaskysely satunnaisesti valituille alueen talouksille. Suunnitelmaluonnosnäyttelyt ovat keväällä nähtävillä Keski-Espoon kirjastossa ja Espoon kaupungin kotisivuilla. Hankkeesta löytyy tietoja Espoon kotisivustojen Avoin Espoo - osiossa omana kohtanaan.
Aiheeseen liittyviä kommentteja ja ehdotuksia voi antaa koko suunnittelun ajan sähköpostitse osoitteeseen: tiina.saukkonen@ltcon.fi, sekä postitse: Tiina Saukkonen, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki. Espoon kaupungin Viherpalvelussa hankkeesta vastaavat apulaiskaupunginpuutarhurit ovat: Jaana Junkkari (jaana.junkkari@espoo.fi) sekä Aira Sihvonen (aira.sihvonen@espoo.fi)
Tony Hagerlund
Turvallisuuspalsta (vain verkossa)
Tämä on Keski-Espoon
Sanomien uusi vakiopalsta. Turvallisuuspalsta on osa Espoon keskuksen
ja lähiympäristön turvallisuusprojektia, jota kutsutaan
SAFETY-projektiksi. Omat työryhmänsä, jotka on koottu mainittujen
alueiden asukkaista, on perustettu Kirkkojärvelle ja Suvelaan. Projektin
tavoitteena on pitkäjänteinen toiminta rikospelon ehkäisemiseksi
sekä ympäristön perusparantamisen että kommunikaation
keinoin.
Turvallisuus on meille kaikille tuttu asia ja sen tunteen säilyttäminen on meille tärkeää. SAFETY-projektin taustavoimana on Espoon kaupunki, mutta itse toiminnasta ja sen muodosta vastaavat asukkaat itse. Projektin käynnistyi tänä vuonna osana Espoon keskuksen kehittämistyötä.
Suvelan työryhmä, jossa itse olen jäsenenä, perustettiin viime keväänä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Keski-Espoo -seuran puheenjohtaja Tommi Laakso. Ryhmän muut jäsenet ovat Markku Mikkelson, Maija Jämsä ja allekirjoittanut. Työryhmä täydentää tarvittaessa itse itseään.
Kaiken toiminnan perustana on asukaslähtöisyys. Työryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan viime keväänä tehdä Suvelan alueella kirjallisen asukaskyselyn. Kaavakkeita jaettiin kaikkiaan 500 kpl, joista neljäsosa palautettiin. Määrä oli parempi kuin odotettiin - aihe selvästi herätti kiinnostusta.
Kolmannessa kokouksessa elokuun puolivälissä oli ideariihen paikka, jolloin asukaskyselyn vastausten perusteella hahmoteltiin ne ajatukset ja ideat, joita rikospelon ehkäisemiseksi pyritään viemään eteenpäin. Asiasta pidettiin myös kaksi yleisötilaisuutta 3. syyskuuta ja 2. lokakuuta, jossa käytiin vuoropuhelua asukkaiden kanssa siitä, ovatko ryhmän kyselyn pohjalta esittämät toimenpiteet oikeansuuntaisia - ne saivat myönteistä tukea. Ensimmäisessä tilaisuudessa esiteltiin myös Kirkkojärven työryhmän teettämän kyselyn tuloksia.
Lokakuun alussa työryhmä kokoontui jälleen pohtimaan etenemistietä
kunkin ehdotuksemme suhteen; ideat oli jaettu ympäristö (Y)
koskeviin toimenpiteisiin ja kommunikaatiota koskeviin toimenpiteisiin
(K). Näin saimme aikaan ns. YK-suunnitelman rikospelon ehkäisemiseksi
ja turvallisuuden parantamiseksi. Mainitsen tässä kolme tärkeää
ympäristötoimenpidettä, joita ovat pusikoitumisen ehkäisy,
valaistuksen parantaminen ja toimenpiteet ravintola Satulinnan aiheuttamien
häiriöiden poistamiseksi.
Kommunikaation kehittämiseen tähtäävät mm. tämä turvallisuuspalsta ja hankkeelle avatut omat internet-sivut, linkin niille löydät Keski-Espoo -seuran sivuilta www.keskiespooseura.fi. Kommunikaatiolla pyritään myös oikaisemaan asioita vääristeleviä vanhoja huhuja ns. kaupunkilegendoja. Ei vanhaa painolastia tarvitse minkään alueen ikuisesti kantaa. Poltetaan vanha karsta pois kuten raketti sen ampaistessa kohti avaruutta rankan alkukiihdytyksen jälkeen. On muistettava, että rikospelon poistamiseen tarvitaan koko kylä - meidät kaikki. Aloitetaan sillä, että muistamme tervehtiä naapuria.
Ensi keväänä lähetetään Suvelassa jälleen 500 kyselykirjettä ja tulosta verrataan viime kevääseen. Toivotaan, että jokainen kyselyn saanut palauttaa sen myös. Tämän jälkeen työryhmä tarkistaa jälleen toimenpiteet ja niiden suunnan - onko myönteistä kehitystä tapahtunut? Jo tässä vaiheessa projektia voidaan saadun palautteen pohjalta sanoa, että kyllä asukkaat Suvelassa viihtyvät!
Maija Haataja
Upea historiikki julkaistiin Lagstadissa (vain verkossa)
Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys juhli 40-vuotista taivaltaan 18. lokakuuta Lagstadin kotiseututalolla. Tupa oli täynnä juhlaväkeä, ja pöytä oli katettu lähes parillakymmenellä ruokalajilla. Musiikista vastasivat Monica Tiila ja Marcus Backas - tunnelma oli juhlalle sopivan arvokas, joka illan pimetessä vaihtui leppoiseen jutusteluun ja tanssiin naapurien kesken.
Juhlapuheen piti vastikään Kotiseutukummiksi valittu Kirsti Salminen. Tervehdyksen juhlaan toivat myös EKYL eli Espoon kaupunginosayhdistysten liitto ja Keski-Espoo -seura. Seura lahjoitti juhlivalle yhdistykselle paitsi uuden kartanokirjansa myös 10-vuotiaan tammen.
Juhlan virallinen osuus huipentui Sitä kuusta kuuleminen... 40 vuotta keskellä Espoota -kirjan julkistamiseen. Kirja saapui painosta suoraan juhlapaikalle ja näin myös Keski-Espoon Pienkiinteistöyhdistyksen johtokunta odotti jännittyneenä, miltä suuren työn vaatinut kirja näyttäisi. Ja se näytti ja näyttää hyvältä.
Kirjassa on monien eri kirjoittajien koosteita lukuisista yhdistyksen toimialueen tapahtumista sekä alueen kehityksestä. Aiheita ovat mm. alueen paikannimet, yhdistyksen 40-vuotinen taival, pihakilpailut, Nimismiehenpellon kunnostustyöt, alueen elintarvikekaupat ja muut vanhat yritykset. Kirjasta löytyy myös erityinen Muuralan sairaalan historiikki, kuvaus alueen kouluista, maatiloista, ajan musiikista ja urheilutoiminnasta.
Erityisen ansiokkaaksi lasken kirjan monipuolisen kuvamateriaalin, joka näin on tallentunut myös tuleville sukupolville. Laajemman kiinnostuksen kirjaa kohti herättävät varmasti ennen ja nyt -kuvat, jotka osoittavat kuinka lähiympäristö ja maisemat muuttuvat nopeastikin. Kirjasta löytyy myös aivan uusi hieno kartta, jossa Keski-Espoon alueen vanhat kylärajat ja nykyiset kaupunginosarajat on esitetty selkeästi. Kartasta selviää, että Kaupunginkallio ja Kauppakeskus Espoontorin maa-alue ovat osa vanhaa Muuralan kylää ja Tuomarila kuuluu Suvelan kylän alueeseen.
Kirjan toimituskuntaan kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Ann-Christin Lintula, Veli-Matti Airaksinen, Katriina Heinämäki, Keijo Jeskanen, Timo Laaksonen, Virpi Palmgren, Pia Serjala, Jan-Olof Stengård ja Eeva Vainio. Kirjan taitosta vastasivat Mirja ja Jukka Rasa. Kirja julkaistiin Espoon kaupunginmuseon julkaisusarjassa numerolla 10. Mikäli kirjan vielä haluaa kietaista joulupakettiin, niin sen saatavuutta kannattaa tiedustella Ann-Christin Lintulalta puh. 040-5620259 tai s-posti: aim.lintula@kolumbus.fi.
Tommi Laakso
Päivähoidossa kaikki hyvin?
Espoolaiset vanhemmat on hyvin tyytyväisiä lasten päivähoitopalveluihin. Noin 90 % vanhemmista on tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä lastensa hoitopaikkaan. Näin on myös Espoon keskuksen alueella asuvien vanhempien kohdalla. Alueellamme on tosin karvan verran kriittisempää suhtautuminen päivähoidon tasoon kuin Espoossa keskimäärin.
Espoon keskuksessa noin joka kymmenes vanhempi ei ole tyytyväinen päivähoitopaikan sijaintiin. Vielä suurempi osa vanhemmista on tyytymättömiä hoitopaikan tiloihin ja varusteisiin. Saman verran vanhemmista on huolissaan päiväkotien henkilökunnan ammattitaidosta ja toisaalta päiväkodin ilmapiiristä. Hyvässäkin on siis aina hiukan parantamisen varaa.
Espoon keskuksen alueella lasten määrä kasvaa, joten tulevaisuudessa päivähoitopaikkojen tarve tulee lisääntymään. Nyt kysyntä on tilapäisesti vähentynyt työpaikkojen määrän vähentymisen myötä. Lisätarvetta alueella on myös perhepäivähoitajista. Espoohan on päättänyt, että alle 3-vuotiaille lapsille tulisi tarjota perhepäivähoitoa, jos vanhemmat eivät hoida lapsia kotona. Kun pieni lapsi tarvitsee enemmän hoitoa, vähentäisi päätöksen toteuttaminen entisestään perhepäivähoidossa olevien määrää ellei hoitajia saada lisää. Asetettua tavoitetta on siis vaikea toteuttaa käytännössä.
Tehostaminen vähentää henkilökuntaa
Espoon kaupungin talous on ajautunut yhä tukalampaan tilanteeseen ja sillä on vaikutuksia myös päivähoitoon. Jo alkusyksystä kiinnitettiin huomiota siihen, että Espoo käyttää päivähoitoon enemmän varoja kuin muut suuret kunnat. Päivähoitoa onkin päätetty tehostaa, mikä merkitsee ns. avustavan henkilökunnan määrän vähentämistä päivähoidossa. Tehostaminen vaikuttaa väistämättä hoitotyöhön, kun työtä tekeviä käsiä on aikaisempaa vähemmän. Lisäksi työt pitää organisoida uudelleen.
Ensi vuoden budjetissa on asetettu tavoitteeksi, että päivähoidon kustannukset saataisiin lähemmäksi muiden suurten kuntien tasoa. Tehostaminen siis jatkuu. Samalla valtuusto päätti myös, että säästöjen vaikutuksia seurataan tarkkaan. Olisi hyvä, ettei seurantaa tehdä vain virkamiestyönä. Myös vanhempien kannattaa olla aktiivisia, jos vaikutukset alkavat huolestuttaa.
Suvelan avoimen päiväkodin tilanne yhä avoin
Päivähoidon säästöt
merkitsevät myös sitä, että annetut varat on käytettävä
entistä tarkemmin. Rahaa on siis pääasiassa vain lakisääteisten
palveluiden tuottamiseen ja siksi Suvelan avoimen päiväkodin
tilanne on edelleen auki. Suvelan lastentaloon piti avata avoin päiväkoti
jo vuosi sitten. Tilat ja kalusteet ovat talossa edelleen odottamassa
toiminnan käynnistämistä.
Avoin päiväkoti tarjoaa mahdollisuuden kohtaamisiin niille vanhemmille, jotka hoitavat lapsiaan kotona. Kun toiminnasta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta, on siellä mahdollisuus saada myös apua ja tukea lasten kasvatukseen. Moni äiti on odottanut jo pitkään uutista siitä, koska päiväkoti avattaisiin ja valitettavasti saa edelleen odottaa.
Sen sijaan tilapäisen hoidon tarpeeseen apua saa jo nyt Suvelan lastentalosta. Talossa toimii piste, josta saa maksua vastaan lastenhoitoapua, jos jonkin tärkeän menon takia tarvitsee lapselleen hoitajaa, eikä sitä omasta lähipiiristään löydä.
Jaana Leppäkorpi
Esbo IF bäst både i tävling och motion
Ända från starten år 1916 har Esbo IF varit en av Esbos största och starkaste idrottsförening. Senaste år var Esbo IF vårt lands åttonde bästa föreningen i friidrott. Så är också friidrotten flaggskeppet, men därtill täcker verksamheten skidning, orientering, bowling, wolleyboll, handboll, rodd, gymnastik och förstås motionsidrott. Geografiskt täcker verksamheten hela Esbo.
Esbo IF har under årens lopp haft många olympier och världsstjärnor.
Den mest lysande är världsrekordhållaren och världsmästarinnan
år 1983 i spjut, Tiina Lillak. I kulstötning har Reijo Ståhlberg
fortfarande finska rekordet på 21,69 cm som han stötte i USA
år 1979. I olympiaden i Munchen år 1972 hade Esbo IF hela
tre man med (Leo Pusa i spjut, Bo Grahn i kula och Stig Lönnqvist
på 400 meter).
Idag heter våra stjärnor i landstoppen: Martta Leppänen och Max Rejström, både med FM-titlar i häcklöpning för juniorer. I landstoppen hör vidare Robert Rotkirch (800 m), Riitta Paasio (2000 m hinder), Jenny Widbom (800 m) och Jan Bosas (400 m). Vi kunde räkna upp långt fleridrottare som är på väg mot toppen.
Esbo IF satsar just nu mycket på juniorerna. För dem hålls bl.a. en friidrottsskola där ca 200 barn deltar. En träningsgrupp för juniorer har 70 deltagare. Via skoltävlingar, som föreningen arrangerar i både Esbo och Grankulla, brukar man få med nya duktiga juniorer.
Friidrottarna samlas på många platser runt Esbo. Vintertid brukar man mest hålla till i Kannbrobackens skyddsrum i Esbo Centrum, men också Otnäs idrottshall.
Stjärnor inte det viktigaste
Föreningen kunde räkna upp många andra framstående idrottsnamn också från senare datum. Viktigare än stora stjärnor är ändå det arbete Esbo IF gör för att hjälpa barn och ungdom till en god start i livet. För äldre har motionsidrotten fått en allt starkare ställning i samhället, så också inom Esbo IF. Det mest kända motionsjippot är Solvalla-marschen som i år arrangerades för 30:de gången. Esbo IF:s bowlare tränar i Hagalund-hallen. Bowlarna har både herr- och damlag som tävlar flitigt. Sektionen tar gärna emot både nybörjare och veteraner.
Rodden utgör den nyaste sektionen.
Under dess knappa 10-års verksamhet har man redan fått fram
flere tävlingsroddare på god nationell nivå. Hemmahamnen
finns vid Otstranden där båtar sommartid stävar ut ett
par gånger i veckan. En speciell verksamhet är kyrkbåtsrodden
med vilka man brukar göra långfärder. Båtarna finns
också för uthyrning. Speciellt företag har gärna
hyrt kyrkobåtarna som rekreationsjippon åt sin personal.
Gymnastiksektionen riktar sin verksamhet främst till barnen. Ett
100-tal barn gymnastiserar regelbundet. Barngymnastik ordnas i Hagalund,
Väderbacken och i Mårtensbro samt Lagstads skola. Därtill
hålls Pilates-inspirerad motionsgymnastik i Lagstad för damer,
också herrar är välkomna.
Handbollen hör till föreningens äldre verksamhetsformer.
För tillfället har man två lag med i serier; ett herrlag
och ett oldboyslag. Handbollsspelarna tränar i Alberga bollhall.
Volleyboll-sektionen har två lag, dam- och herrlag med i seriespel. Damerna tränar i Kalajärven och Järvenperän koulu. Herrarna tränar i Keski-Espoon koulu och Kannbrobackens skyddsrum.
Esbo IF var på 50-talet en av Finlands bästa orienteringsföreningar. Numera är orienteringen i en svacka. Samma gäller för skidningen. Främst för att skidvintrarna numera är så osäkra i södra Finland. Förutom de ovannämnda kunde vi räkna upp många andra framstående idrottsnamn från senare datum. Det viktigaste är ändå det arbete Esbo IF gör för att hjälpa barn och ungdom till en god start i livet.
Föräldrar efterlyses
Alla föreningar har idag ledarbrist, så också idrottsföreningarna. Esbo IF hälsar därför inte bara alla ungdomar välkomna man riktar sig särskilt också till föräldrar och hoppas att de åtminstone för något år skulle komma med och hjälpa till som ledare. En storförening som Esbo IF, med nästan 2000 medlemmar, drivs långt som ett företag. Det som mest avviker är att jobbet är ideéllt. Att se idrottsglädjen hos ungdomen och få bort dem från gatorna är en jättebra belöning.
En så stor förening som Esbo IF måste också ha en betydande ekonomisk omsättning. Det understöd man får av staden utgör bara ca 15 procent av den totala omsättningen. De resterande pengarna måste samlas in främst genom reklamförsäljning och företagssponsorering, men också genom många former av talkoarbete.
Ulf Johansson
Sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.