| Keski-Espoon Sanomat
3/2004 |
Kirkkojärven turvallisuustalkoissa
kerättiin roskia ja siistittiin pusikoita
Parikymmentä roskaa
päivässä
Tulossa: kirjasto ja kotikaupunkipolkuja
Kunnallisvaalit lokakuussa
Espoo Rieha 2004
Kirkkojärven turvallisuustalkoissa kerättiin roskia ja siistittiin pusikoita
Syyskuun viimeisenä lauantaina järjestettiin Kirkkojärvellä turvallisuustalkoot. Talkoissa kerättiin jätesäkeittäin roskia ja siistittiin etenkin matonpesupaikkaa ja lähitienoota.
Tavoitteena turvallisempi kotialue
Kirkkojärven turvallisuushanke perustuu ns. safety-malliin. Ideana on asukaslähtöinen, alueellinen ja yhteisöllinen toiminta oman kotiseudun turvallisuuden parantamiseksi. Keskeistä on ympäristön parantaminen ja sen kunnossapito. Olennaista on myös kommunikaation kehittäminen. ”Huhut leviävät salamannopeasti, tavoitteemme on levittää oikeaa tietoa” toteaa Kirkkojärven safety-hankkeen vetäjä Kaisa Lanttola.
Turvattomuuteen puututaan arkisin keinoin, vakavampi rikollisuus jätetään
poliisille ja sosiaalityöntekijöille. Ympäristöä
parannetaan, tiedon kulkua asukkaiden kesken sekä suhteessa viranomaisiin
parannetaan, ja tuloksia seurataan järjestelmällisesti. Kyseessä
on miltei vastakohta security-mallille, joka puolestaan perustuu valvonnan
lisäämiseen.
Kirkkojärven turvallisuushanke sai alkunsa syksyllä 2002. Hankkeeseen kuuluvista kyselyistä ensimmäiset tehtiin kesällä -03 ja uusittiin kesällä -04. Kyselytytkimus toteutettiin otantana, jossa posti jakoi 500 kyselylomaketta satunnaisesti valittuihin osoitteisiin. Molempina vuosina noin 150 asukasta vastasi. ”Vuoden aikavälillä ei johtopäätöksiä siitä, mihin suuntaan mennään, voi vielä tehdä” kertoo safety-asiantuntija Mikko Virkamäki. Sen sijaan muutaman vuoden kuluttua voidaan sekä todeta mihin suuntaan turvallisuustilanne asukkaiden mielestä on menossa, että myös miten turvallisuushankkeen toimet ovat asiaan vaikuttaneet.
Kirkkojärven turvallisuushankkeen lisäksi Espoon keskuksessa on meneillään turvallisuushanke myös Suvelan alueella. Alkamassa on hanke myös Espoon asemanseudulle ja aseman pohjois- ja eteläpuolisille asuinalueille.
Puskat nurin ja roskat roskiin
”Siisti ja kodikas asuinalue luo turvallisuutta ja viihtyisyyttä.”
toteaa Lanttola. Osa talkoolaisista hajaantui kiertelemään Kirkkojärveä
roskapussien kanssa. Roskia kertyikin muutama jätesäkillinen, tupakantumpeista
farkkuihin.
Lisäksi siistittiin Kirkkojärven matonpesupaikan ympäristöä. Matonkuivaustelineiden välistä kaadettiin yli metrin korkuiseksi kasvanutta vesakkoa, purojen varsia siistittiin ja kävelytieltä avattiin näköala aavalle peltomaisemalle.
Päivän päätteeksi talkoisiin osallistuneiden kesken arvottiin safety-ryhmän hankkimat kahdeksan roskien keruupihtiä. Talkooväelle tarjoiltiin myös makkarakeittoa ja pullaa.
Ensi vuonna uudestaan
Turvallisuustalkoista
on suunnitteilla vuotuinen tapahtuma. Turvallisuushankkeen myötä
Kirkkojärven turvallisuushankkeen työryhmä saa tietoa siitä,
mitkä paikat koetaan epäviihtyisimmiksi tai turvattomimmiksi. Kirkkojärven
liiketalon ja Espoon aseman jälkeen juuri matonpesupaikan surkea kunto
nousi vastauksissa esille. Jatkossakin tarkoitus on puuttua juuri niihin asioihin,
jotka nousevat esille turvallisuuskyselyjen kautta.
Espoon keskuksen turvallisuushankkeen kotisivut löytyvät osoitteesta www.keskiespooseura.fi/turvallisuushanke. Niiltä löytyy myös kuvia tämänvuotisista talkoista.
Tony Hagerlund
Parikymmentä roskaa päivässä
Gennart Parviainen muutti Pietarista Espooseen seitsemän vuotta sitten. Hän on kerännyt roskia säännöllisesti, koiraa ulkoiluttaessaan tai kävelyllä ollessaan. Espoon epäsiisteys oli hänelle yllätys.
Suomalaista sukujuurta
Parviaisen suku muutti Pietarin seudulle jo tsaarinvallan aikana. Hänen isoisänsä veli oli tehtailija, ja paljon suomalaisia oli myös rautateiden palveluksessa. 1800-luvun loppupuolella Pietarissa asui enemmän suomalaisia kuin Helsingissä tai Turussa.
Suomalaiset siistejä?
Neuvostoliitossa oli
vallalla käsitys, että suomalaiset ovat siistiä väkeä,
eikä roskia juuri kaduilla näy. ”Suomalaiset ajateltiin täsmällisiksi,
siisteiksi ja sivistyneiksi.” toteaa Parviainen. Hän kertoo, kuinka
”eräässä koululaisten oppikirjassa kerrottiin, että
suomalaiset eivät tee edes oikopolkuja.”
”Kun tulin tänne, huomasin, että asiat eivät ole aivan niin.” Parviainen sanoo. Alkuun hän koiran kanssa ulkoillessaan keräsi oman koiransa tuotosten lisäksi hieman muidenkin koirien jätöksiä. Saatuaan pari vuotta sitten eläkkeellelähtölahjaksi roskienkeruupihdin, ympäristön siisteydestä tuli hänelle harrastus. Nykyään Parviainen ulkoilee kepin ja muovikassin kanssa ja siistii päivittäin keskeiset kävelytiet Kirkkojärven alueella, ja vähän muuallakin.
Kiitos mahdollisuudesta
”Haluan osoittaa kiitollisuuttani Suomelle saamastani mahdollisuudesta, ja haluan olla myös jollain tavalla hyödyllinen” kertoo Parviainen harrastuksestaan.
Jotkut ovat kyselleet onko Parviainen töissä. ”Vastaan, että talkoilla”. Monet ihmettelevät, osa innostuu kyselemään lisää. ”Useat ihmiset ovat kyselleen mistä sain keruupihdin. Heille vastaan, että kannattaa kysyä Viherpalvelukeskuksesta.” Kaikki ovat olleet myötämielisiä, ei ole kukaan pahoittanut mieltään, kun joku vapaaehtoisesti ja palkatta siivoaa yhteistä ympäristöä.
Roska päivässä –ajatuksesta Parviainen toteaa naurahtaen, että ”hyvä idea, mutta voisi se olla kaksikymmentäkin roskaa päivässä.” Espoon kaupunkia hän kehottaa jakamaan keräämisvälineistöä niille jotka asiasta innostuvat. Ideaa voisi viedä muuallekin. Esimerkiksi Espoon ystävyyskaupunki Hatshinalla, joka sijaitsee nelisenkymmentä kilometriä Pietarista, voisi Parviaisen mukaan olla käyttöä roskienkeruupihdeille.
Tony Hagerlund
Tulossa: kirjasto ja kotikaupunkipolkuja
Syyskuun lopulla järjestettiin jälleen Espoon keskuksen foorumi. Kerran vuodessa järjestettävässä asukasillassa esiteltiin alueen ajankohtaisia takennushankkeita. Lisäksi esittelyssä olivat Espoon kotikaupunkipolut, Avoin Espoo, Suvelan perheprojekti sekä vastavalmistunut koulujen liikenneturvaselvitys. Paikan päällä oli yli 50 asukasta.
Aluekirjasto edelleen tulossa
Espoon keskuksen projektijohtaja Kyösti Oasmaa esitteli ajankohtaisten hankkeiden tilannetta. Espoonportin alikulku valmistuu ensi vuoden toukokuussa. Suviniityn alueelle Espoon aseman ja Suvelan väliin on suunnitteilla uusi asuinalue. Alueelle tulisi 2-4 -kerroksisia kerrostaloja, korkeampia katujen varsille ja matalampia rinteen puolelle. Asukkaita alueella tulisi noin 2000.
Tuomarilan aseman viereen on jo rakenteilla nk. Kulovalkean asuinalue. Lagstadin yläasteen rakentaminen alkaa ensi keväänä ja Espoontietä remontoidaan parhaillaan kaupunkimaiseksi. Uusi ammattioppilaitos on suunnitteilla Espoontien varteen, ja tontille aiemmin tulossa ollut uusi yläaste rakennettaisiin Kirkkojärven koulun viereen. Samassa yhteydessä Kirkkojärven koulu voitaisiin kunnostaa.
Radan eteläpuolelle Espoontoria vastapäätä ja Eurosparin
viereen on suunnitteilla uutta liiketilaa, jonne tulisi kaupan ja muiden liiketilojen
yhteyteen tilava aluekirjasto. Saman tontin eteläreunaan on suunnitteilla
muutama asuinkerrostalo, joihin tulisi muun muassa senioriasuntoja.
Kysymykseen siitä, miten kirjastohankkeen käy nyt kun kirjastotoimi katsoo, ettei sillä ole varaa siirtyä uusiin tiloihin, Oasmaa vastasi, että ”Kaupungin johto haluaa tämän kirjaston.” Hän totesi, että kirjasto on luvattu niin asukkaille kuin huomioitu alueen suunnittelussa. ”Kirjasto on tärkeä monille, ja se tulee nähdä keskeisenä osana Espoon keskuksen kehittämistä.”
Avoin Espoo, perheprojekteja ja liikenneturvallisuutta
Seuraavaksi Hannu Seppälä esitteli Avoimen Espoon mahdollisuuksia. Verkosta löytyvät ajankohtaiset tiedot mm. kaikista meneillään olevista kaava-asioista, ja niitä voi etsiä myös kartan avulla.
Jaana Länkelin esitteli koulujen liikenneturvallisuusselvityksiä. Pienten lasten perheiltä on kyselty, mitä he kokevat liikenteessä ongelmalliseksi koulujen lähistöllä. Autojen nopeudet ja varomaton autoilu koettiin suurimmaksi ongelmaksi.
Suvelan (hallinnollisella) alueella, joka kattaa myös Ymmerstan, Tuomarilan, Sunan ja Kaupunginkallion, on meneillään perhekeskushanke. Siitä enemmän toisaalla tässä lehdessä
Espoon keskukseen tulossa kolme kotikaupunkipolkua
Pauli
Saloranta kertoi Espoossa meneillään olevista kotikaupunkipolku-hankkeista.
Espooseen suunnitellaan 15 polkua, jotka esittelisivät erilaisia merkittäviä
kohteita, jotka voivat olla niin historiallisia kuin ympäristöllisiä,
biologisia kuin arkitehtuurisia. Alkuun poluista tehdään esitteet,
jotka julkaistaan huhtikuussa 2005. Polkuja ovat olleet suunnittelemassa paikalliset
asukkaat, seurakunta, kaupungin virkamiehet sekä kaupunginosayhdistykset;
Espoon keskuksessa Keski-Espoo –seura, Tuomarila-seura ja Esbo Hembygdsförening.
Espoon keskukseen on suunnitteilla kolme kotikaupunkipolkua. Yksi kiertää aseman pohjoispuolella kulttuurihistoriallisesti perinteikästä reittiä. Toinen kiertää Tuomarilassa ja Sunassa. Kolmas reitti kiertää aseman eteläpuolen, Kiltakallion, Suvelan, ja Suviniityn. Kiltakallio-Suvela -kotikaupunkipolun koekävely on ohjelmassa lauantaina 16.10. kello 16, alkaen Espoontorin ala-aulasta.
Palvelut kiinnostavimpia
Paikan päällä ollut asukas Tuula Stengård totesi, että ”kiinnostavinta ovat olleet tiedot uusista palveluista. Mitä on tulossa ja milloin valmistuvat. Kirjasto on tärkeä, ja että saadaan aluetta kehitettyä kaupunkimaisemmaksi.”
Tony Hagerlund
Kunnallisvaalit lokakuussa
Kunnallisvaalit järjestetään sunnuntaina lokakuun 24. päivä. Ennakkoäänestysaika on 13.-19. lokakuuta.
Äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Äänioikeutettuja ovat kaikki suomalaiset, sekä muiden EU:n jäsenvaltioiden, Islannin ja Norjan kansalaiset, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Kotikunta määräytyy sen mukaan, minkä kunnan asukas on ollut 51 päivää ennen varsinaista vaalipäivää.
Vaaleissa valitaan Espooseen 67 kaupunginvaltuutettua nelivuotiselle kaudella. Kaupunginvaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaa Espoossa. Äänimäärän mukaan määräytyvät myös puoluekohtaiset varavaltuutetut. Tämä tarkoittaa, että valtuutetun ollessa estynyt saman listan eniten ääniä saanut varavaltuutettu osallistuu valtuuston kokoukseen hänen tilallaan. Lisäksi äänimäärän mukaisesti jaetaan puolueiden kesken poliittiset luottamustoimet, kuten lautakuntapaikat.
Keski-Espoon Sanomien jakelualueen ja sen lähialueiden ennakkoäänestyspaikat
ovat Espoon keskuksen posti sekä Viherlaakson, Kauklahden ja Kalajärven
kirjastot.
Espoo Rieha 2004
Espoo Rieha järjestettiin tänä vuonna elokuun viimeisenä lauantaina. Sää suosi, aamupäivän auringonpaiste taittui sateeksi vasta iltapäivällä. Aiempien vuosien tapaan kävijöitä ja torimyyjiä riitti. Paikan päällä olivat myös paikalliset yhdistykset ja lokakuun kunnallisvaaleihin tähtäävät puolueet. Kauppakeskus Espoontorin sisäaulassa esiintyi laulaja Petri Munck.
Keski-Espoo –seura esitteli pisteessään kahta kirjaansa, myi 10 euron hintaan ”Espoon keskus – Espoon sydämessä” t-paitoja ja järjesti kotiseutuvisan, jossa asukkaat saivat tietää tai arvata mistä kuvat oli otettu. Vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkinto, jonka voitti Rauha Vähäkuopus.
Tony Hagerlund
kuvat: Miina Hagerlund
Sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.