| Keski-Espoon Sanomat
3/2003 |
Sisällysluettelo
Vihdoinkin uimahalli!
Kuninkaantien lukio uusissa tiloissa
Kirjasto uuteen ostoskeskukseen
Kaupunkirata saamassa jatkoa
Uusia verkkojulkaisuja
Sade ei haitannut Espoon Riehaa
Vihdoinkin uimahalli!
Keski-Espoon uimahalli avasi ovensa elokuussa. Kauan kaivattu halli täyttyi uimareista.
Nuorella hallilla on jo pitkä historia
Espoon keskukseen on suunniteltu uimahallia jo pitkään. 1970-luvun alussa kaupungin edustajat lupasivat asukastilaisuudessa, että rakennustyöt alkavat seuraavan viiden vuoden sisällä. Kului kuitenkin yli 30 vuotta ennen kuin ensimmäiset uimarit pääsivät Keski-Espoon omaan uimahalliin polskimaan.
Espoon keskukseen on suunniteltu uimahallia jo pitkään. 1970-luvun alussa
kaupungin
Asukkaat kampanjoivat uimahallin puolesta useaan otteeseen. 1985 jätettiin kaupunginjohdolle addressi, jonka allekirjoitti 7290 asukasta. Uimahalli oli mukana myös Kannunsillan väestösuojan rakennussuunnitelmissa 1980-luvulla. Asukaskysely toisensa jälkeen osoitti uimahallin olevan alueen yksi tärkeimmistä hankkeista. Olivat taloudelliset ajat hyvät tai huonot, tuntui kaupunki olevan haluton toteuttamaan paljontoivottua uimahallia.
1990-luvun loppua lähestyttäessä asioissa tapahtui lopulta toivottu käänne. Uimahallihanketta alettiin toteuttaa yksityisten ja julkisen tahon yhteistyönä, jossa kaupunki maksaa eräänlaista vuokran kaltaista palvelumaksua uimahalli-, lukio- ja liikuntatiloista. Kaupungin palkkalistoilla on uudessa rakennuksessa vain lukion opettajat. Uimahalli-lukio-kompleksin rakentaminen alkoi vuonna 2001.
Iso pieni halli
Uusi halli on komea. Suuret lasiseinät tuovat tilaan avaruuden tunnun, uidessa on mukava katsella Lagstadinmäen metsää. Lasiseinät, teräsaltaat ja altaiden reunoille sijoitetut valonlähteet luovat tunnelmaa, joka poikkeaa muista Espoon uimahalleista.
Iso allas on 25-metrinen, siinä on neljä rataa ja yksi leveämpi alue "sunnuntaiuimareille".
Melko pieni iso allas korvautuu lukuisilla muilla altailla: porealtaaseen,
lastenaltaaseen, kahluualtaaseen, aikuisten altaan jatkeena olevaan vastavirta-altaaseen
ja terapia-altaaseen mahtuu mukavasti polskijoita. Kun terapia-allas ei
ole nimensä mukaisessa käytössä, se on avoin kaikille uimareille.
Pukuhuonetiloja on 250 kävijälle. Hienojen pesuhuonetilojen yhteydessä on myös höyrysauna. Erityisryhmille on lisäksi oma pukuhuonetilansa.
Loppu hyvin
Vaikka uimahallin rakennusmuoto herätti aikanaan keskustelua, ei hyvää
lopputulosta käy kiistäminen. Alueen asukkaille on tärkeintä päästä uimaan,
eikä sillä miten kaupunki toteuttaa kunnallisen palvelun ole käytännössä
mitään merkitystä. Uimahalliin pääsee samoilla sarjalipuilla ja samoilla
hinnoilla kuin muhinkin Espoon uimahalleihin.
Tony Hagerlund
Kuninkaantien lukio uusissa tiloissa
Useiden vuosien evakko Järvenperän koululla päättyi kun Kuninkaantien lukio pääsi aloittamaan syksynsä uusissa tiloissa. Uusi rakennus lisäsi opinahjon vetovoimaa - kevään yhteishaussa Kuninkaantien lukioon haettiin ensisijaisesti enemmän kuin mihinkään muuhun Espoon lukioista.
Kuninkaantien lukioon oli ensisijaisia hakijoita 181 ja opiskelemaan pääsi
160 peruskoulun päättänyttä. Enimmillään lukiolaisia mahtuu tiloihin 540.
Lukio on painottunut informaatioteknologiaan ja -mediaan. Kurssitarjonta
on monipuolinen: perinteisempien aineiden ohella voi opiskella muun muassa
japanin kieltä, multimediaa, tietotekniikkaa sekä draamaa. Pääseepä liikunnan
valinnaisella kurssilla halutessaan seikkailu- ja retkeilykurssillekin.
"Iso aiempaan verrattuna"
"On täällä kiva olla, kivempaa kuin Järvenperässä." toteavat eräät koulun oppilaat. Koulun laitteisto on komeaa, sijainti keskeinen, ruokailussa on valinnanvaraa ja leipävaihtoehtoja riittää. Uudet tilat saavat pyyhkeitäkin: "Verrattuna Järvenperän pieneen siniseen parakkiin uusi tila on iso ja kolkko." Lukion ylioppilaskunta aloittikin syksyn vetoomuksella, että lukiotilojen syvennyksiin ja nettikahviloihin saataisiin sohvia. Oppilaat ovat samoilla linjoilla, "ei oikein pääse mihinkään istumaan."
Uusi lukio on komea. Luokat on ryhmitelty aiheittain omiin "soluihinsa"
ja uloskäyntejä on tiuhaan. Ruokala on avara, vaikkakin täyttyy pullolleen
ruokatunnin aikana. Auditorio on hieno eikä liikuntatiloistakaan päässe
valittamaan: ulkona on valaistu kenttä, lukion jatkeena on täysimittainen
sisähalli kuntosaleineen ja vieressä uimahalli.
Tony Hagerlund
Kirjasto uuteen ostoskeskukseen
Elokuun kuudentena päivänä järjestettiin asukastilaisuus niinsanotun Valtion virastotalotontin a semakaavan muutoksesta. Siltakadun, Kiltapolun ja Eurosparin väliin jäävälle 2,5 hehtaarin tontille on suunnitteilla kaupallisia ja julkisia palveluita sekä asuinrakentamista.
Alustavissa suunnitelmissa Espoontorin vastapäätä Siltakadun varteen rakennettaisiin kolmikerroksinen toimintakeskus, käytännössä ostoskeskus, jonka koko olisi noin 20 000 kerrosneliömetriä. Alimmassa kerroksessa sijaitsisi kookas S-Market ja muuta liiketilaa. Toisessa kerroksessa olisi lisää kaupallisia palveluita.
Kolmannessa kerroksessa päävuokralainen olisi Espoon kaupunki, joka vuokraisi
kirjastotilat samaan malliin kuin Sellossa ja Isossa Omenassa. Kolmannesta
kerroksesta olisi lisäksi suora yhteys Kiltapolulle. Lisäksi seurakunta
ja muutamat muut yhteiskunnalliset toimijat ovat mukana neuvotteiluissa.
Myös monitoimisali ja kolmisalinen elokuvateatteri ovat mahdollisia mukaantulijoita.
Kiinni ostoskeskukseen, sen "taakse" tulisi kaksikerroksinen parkkihalli. Parkkihallia käyttäisivät ostoskeskuksen lisäksi huoltoliikenne sekä tontin eteläreunan uudet asukkaat. Asuinneliöitä rakennettaisiin 10-15 000.
Yleisökysymykseen siitä, riittäisikö uusille liiketiloille asiakkaita todettiin, että lähettyville nousee muutamassa vuodessa asuntoja tuhansille uusille asukkaille. Lisäksi iso osa alueen ostoseuroista valuu muualle - riitäisi siis että lähialueen asukkaat kävisivät ostoksilla lähempänä kotia. Myös kaupunkiradan mahdollinen jatko ja joukkoliikenneterminaali lisäisivät asiakasvirtaa.
Tilaisuudessa olivat hyvin edustettuna Espoon kaupunki, projektin vetäjät SOK ja YIT sekä hankkeessa mukana olleet arkkitehti ja konsultti. Olikin sääli, että asukkaita oli paikanpäällä vain muutama.
Hyvältä näyttää
Suunnitelmat olivat melko hyvällä mallilla. Vaikka isoista ostoskeskuksista ei millään kauniita saa, oli rakennuksen ulkonäköön kiinnitty huomiota. Julkisivusta tulee polveileva, kadun varteen on tulossa pieniä liiketiloja ja jalankululle jää tilaa.
Espoon keskuksen projektijohtaja Kyösti Oasmaa totesi kysymykseen, kuinka sitoutunut kaupunki on tähän projektiin, että "hankkeelle on näytetty vihreää valoa kaikilla tasoilla." Näyttääkin siltä, että keskiespoolaisille on hankkeen myötä mahdollisuus saada samanlaiset kirjastopalvelut kuin muuallakin kaupungissa.
Loppuun YIT:n Mikko Kettunen totesi, että hanke on hyvä ja joustava. Rakennus voidaan toteuttaa vaikka osissa ja suunnitelmat ovat muunneltavissa eri tahojen kiinnostuksen mukaan. Lisäksi YIT pyrkii samassa yhteydessä rakentamaan valmiiksi Siltakadun varren keskeneräisen korttelin. Loppuun hän totesi, että js kaikki menee hyvin niin toteutus on majdollista aloittaa vuoden kuluttua syksyllä.
Tony Hagerlund
Kaupunkirata saamassa jatkoa
Keskiviikkona 3. syyskuuta Kuninkaantien lukion upouuteen auditorioon kokoontui runsaat 50 kuulija asukasiltaan, jossa esiteltiin suunnitelmia kaupunkiradan jatkamiseksi Leppävaarasta Espoon keskukseen.
Kaupunkiradan jatkeessa Leppävaaran ja Espoon keskuksen väli rakennettaisiin
neliraiteiseksi. Uudet raiteet tulisivat pääosin nykyisten raiteiden pohjoispuolelle.
Hankkeen kustannukset olisivat 99 miljoonaa euroa. Hanke arvioidaan yhteiskunnallisesti
kannattavaksi, siitä olisi siis enemmän hyötyä kuin kuluja. Nykyisellä
asukaspohjalla kaupunkiradan jatkaminen ei kannattaisi, mutta asutuksen
tiivistymisen lasketaan muuttavan tilannetta. Arvioiden mukaan junamatkojen
määrä nousisi nykyisestä 3-5 miljoonasta matkasta vuodessa miltei kolminkertaiseksi.
Osa kasvusta johtuisi bussimatkustajien siirtyessä käyttämään junia, loppu
selittyisi asukasluvun kasvulla ja yksityisautoilun vähentymisellä.
Liityntäliikenneterminaali Espoon keskukseen
Espoon aseman pohjoispuolinen terminaali muuttuisi suunnitelmissa pitkänmatkanbussien
terminaaliksi ja radan eteläpuolelle - nykyisen torin paikalle - rakennettaisiin
paikallisbussiterminaali. Seutulinjoista osa muuttuisi liityntäliikenteeksi.
Väliasemat toteutettaisiin siten, että molemman suunnan juniin noustaisiin samalta laiturilta. Kauniaisten asema olisi tarkoitus toteuttaa samoin kuin Espoo ja Leppävaarakin, eli että juniin pääsee neljältä laiturilta. Tämä merkitsisi Kauniaisten aseman miltei täydellistä uudelleenrakentamista.
Lisää junaliikennettä
Asukasillassa esiteltiin vain alustavia suunnitelmia kaupunkiradan myötä
muuttuvasta junaliikenteestä. Nykyinen E-juna alkaisi liikennöidä kymmenen
minuutin välein, mutta pysähtyisi kaikilla asemilla Espoon ja Helsingin
välillä. U- ja S-junat liikennöisivät puolen tunnin välein Kirkkonummelle,
ja pysähtyisivät Espoon alueella vain Espoossa ja Leppävaarassa sekä näiden
välissä Kauniaisissa. Lisäksi perustettaisiin uusi linja, joka pysähtyisi
Espoossa vain isoilla asemilla (Leppävaara, Kauniainen ja Espoo) ja päättäisi
matkansa Kauklahteen. Tämä junalinja kulkisi puolen tunnin vuorovälein.
Näin Kauklahdesta pääsisi itään 15 minuutin välein ja matka Helsinkiin
kestäisi vain 23 minuuttia.
Uusi järjestelmä merkitsisi melkoista parannusta Espoon keskuksen junayhteyksiin: junia liikennöisi kymmenen kertaa tunnissa, ja näistä nopeimmat olisivat Helsingissä 20 minuutissa. Toisaalta väliasemilta matka Helsinkiin pidentyisi ajallisesti.
Suunnitelma on vielä alkutekijöissään
Illan isännät korostivat, että kyseessä on vasta hankearvio, jonka pohjalta asiaa valmistellaan. Kustannuksia on arvioitu jo valmistuneiden kaupunkiratojen pohjalta, samoin matkustajamääriä. Rahoitus ja poliittiset päätökset radan toteuttamisesta ovat vielä tekemättä, samoin valtion osuudesta ei ole selvyyttä. Nopeimmillaan on kuitenkin mahdollista, että työt alkaisivat viiden vuoden kuluessa.
Tony Hagerlund
Uusia verkkojulkaisuja
Espoon kaupunginosayhdistysten liitto on julkaissut Tarinoiden Espoo -portaalin, johon on kerätty linkkejä erilaisille sivustoille jotka kertovat jonkin tarinan Espoosta. Sivustolle pääsee mm. EKYLin kotisivujen kautta: www.intsys.fi/ekyl tai suoraan osoitteella members.surfeu.fi/tarinoidenespoo/index.htm.
Keski-Espoo -seuran kotisivuilta löytyy Kirkonkylästä kaupunkikeskukseksi
-esitys osoitteessa www.keskiespooseura.fi/verkkojulkaisut/kirkonkylastakeskukseksi/
index.html. Esitys kertoo Espoon virastokeskuksen, Suvelan ja Kirkkojärven
muutoksesta 1960-luvulta tähän päivään.
Sade ei haitannut Espoon Riehaa
Espoon
Rieha vietettiin jälleen lauantaina 16. elokuuta. Aamun rankkasade pelästytti,
mutta sään tyyntyessä puoliltapäivin virtasi paikanpäälle ihmisiä totuttuun
tapaan. Lavalla musisoitiin ja Espoontorilla viihdytti Peppi ystävineen.
Totuttuun tapaan paikalla oli suuret määrät kauppiaita, paikalliset yhdistykset esittelivät toimintaansa ja lapsille löytyi junarataa ja pomppulinnaa. Keski-Espoo -seura esitteli pisteessään "Kartanoita ja huviloita Keski-Espoossa" -kirjaan pohjautuvaa näyttelyä.
sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.