Keski-Espoon Sanomat 3/2001

Keski-Espoon Sanomat 3/2001
ilmestyi lokakuussa 2001

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus: "Onko se totta?"
Pentti Arajärvi Keski-Espoon kirjastossa
Espoon keskuksen kehittämisprojektille valittu johtaja
Espoon Vinkin ensimmäinen kesä
Pro Espoonjoen näkemyksiä
Kierrätyskeskuksen toiminta jatkuu
Uusi kävelytie Kasavuorelta Ikealle

Pääkirjoitus

"Onko se totta?"

Espoon keskuksen kantatilat muuttuivat lähiöiksi 1970-luvulla. Hallinnollinen keskus sai myös tuolloin alkunsa. Maalaismaisema katosi vähitellen kaupunkikehityksen alta. Alueen asukasluku kasvoi räjähdysmäisesti. Espoon keskuksen rakentaminen on jatkunut koko ajan. Suvelan helma-alueet ovat saaneet uusia kerrostalokeskittymiä ja Tuomarilan suuret omakotitalotontit ovat täyttyneet vähitellen pien- ja kerrostaloista. Espoon keskuksen palvelutaso on kaupallisia palveluja lukuunottamatta kuitenkin pysynyt melko samana. Keski-Espoosta puuttuvat edelleen lukio, uimahalli, kulttuuri ja liikuntatilat jne. Tilanne on sama kuin 1970-luvulla, jolloin uimahallin saamiseksi kerättiin nimiä adressiin päättäjille vietäväksi. Alueen pienimuotoiseen perusparantamiseen on onneksi kuitenkin viime vuosina panostettu. Kohennukset näkyvätkin jo miellyttävästi katukuvassa.

Keski-Espoo -seura oli kerännyt Espoon Riehassa esittelypisteeseensä kuvasarjan valmistuneista ja meneillään olevista kunnostuskohteista Keski-Espoossa. Asukkaat ottivat vilkkaasti kantaa Espoon keskuksen tilanteeseen ja ihmettelivät kuinka alue on jäänyt niin alikehittyneeksi Espoon muihin alueisiin verrattuna. Keskusteluissa kävi ilmi, että vanhempi, jo 1970-luvulla alueelle muuttanut sukupolvi, ei juurikaan enää jaksa uskoa hankeiden toteutumiseen. Hehän ovat odottaneet peruspalveluita lähes 30 vuotta. Nuoremmat ja äskettäin alueelle muuttaneet ovat onneksi vielä toiveikkaita. Tämän hetkinen tilannehan on Keski-Espoota ajatellen toiveikkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Riehassa kysyttiin monesti, että onko se vihdoin totta, että Keski-Espoon kehittämiseen aletaan panostaa.

Keski-Espoo on maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti Espoon arvokkain alue. Täällä on Espoon kulttuurihistoriallisesti arvokkain rakennus, Espoon kirkko, joka hatkuvasti antaa ainutlaatuiset puitteet kirkollisille toimituksille ja koskeatasoisille kulttuuritapahtumille. Keski-Espoota halkoo merkittävä Espoonjoki, jonka varrelle sekä kirkko että koulu aikanaan keskittyivät. Joki antaisi oikein hoidettuna suuria mahdollisuuksia erilaisille tapahtumille. Onneksi sen varrella pidetään kesäisin jo kulturen vid ån -tapahtuma. Jokialueen kohentamiseksi järjestetään syksyn kuluessa maisemakilpailu, joka varmasti antaa mielenkiintoisia vaihtoehtoja Espoojoen ja sen lähialueiden kehittämiseksi. Keski-Espoon alueeseen kuuluu myös keskuspuisto, jonka koskemattomuutta on jokaisen keskiespoolaisen vartioitava.

Keski-Espoo itsessään antaa hyvät lähtökohdat alueen kehittämiselle. Alueen kehittämisessä tulee huomioida alueen kulttuurihistorialliset arvot ja saada ne suunnittelun kautta esille alueelliseksi voimavaraksi. Keski-Espoossa on mieliala korkealla ja hankkeiden valmistumista odotellaan. Yläastetta aloittavat koululaiset ja heidän vanhempansa odottavat varmasti, että oman alueen lukio valmistuisi aikataulun mukaisesti. Liikuntaa harrastavat keskiespoolaiset vuorostaan odottavat omien tilojensa valmistumista. Päätäjien vastuulle jää, että Keski-Espooseen luvatut hankkeet toteutetaan aikataulun mukaisesti suhdannekehityksestä huolimatta. Keski-Espoo tulee kehittää alueeksi, jossa asukkaat viihtyvät ja jonne tullaan mielellään myös muualta.

Pirkko Sillanpää

Pentti Arajärvi Keski-Espoon kirjastossa

Keski-Espoon kirjastossa järjestettiin maanantaina 17. syyskuuta ensimmäistä kertaa 'Maailman kirjat' kirjallisuusklubi. Lion bänd esitti somalialaista musiikkia ja tarjolla oli somalialaista ruokaa. Illan vieras valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kertoi suhteestaan kirjallisuuteen.

Pena on lukenut kirjan

Tilaisuuden aluksi julistettiin alkaneeksi 'kirjaston kyselytunti', eli tunnin ajan valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi oli tuttavallisesti Pena vaan. Alkuun hän kertoi suhteestaan kirjallisuuteen ja kirjastoon sekä kertoi muutamista suosikkikirjoistaan. Tämän jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Tapahtuman aikana kirjastossa kävi satoja ihmisiä ja etenkin lapset kunnostautuivat kysymyksien esittäjinä. Kysymyksiä sai esittää muutoinkin kuin suomen ja ruotsin kielellä, kysymykset tulkattiin tarvittaessa.

Valiokuntaneuvos näkee kirjastot tärkeimpänä tapana oppia tietoa. Kyse ei ole vain lukemisesta, vaan nykyään kirjastoissa on niin internetyhteyksiä kuin musiikkiakin. Nykyään kun tietoa tuotetaan päivässä enemmän kuin ihminen ehtii koko ikänään lukea, myös kyky arvioida tiedon alkuperää ja luotettavuutta on tärkeää.

Kirjallisuus opettaa millaista on elää yhdessä

Valiokuntaneuvos Arajärvi nostaa erääksi kirjallisuuden tärkeäksi ominaisuudeksi lisätä tietoa toisenlaisuudesta. Tieto lisää ymmärrystä ja ymmärrys suvaitsevaisuutta. Erot ihmisten välillä ovat kuitenkin toissijaisia, tärkeämpää on se ihmisyys, joka meitä kaikkia yhdistää.

Suosikkikirjojaan valiokuntaneuvos ei osannut nimetä, ne kun vaihtuvat päivittäin. Hän mainitsi kuitenkin israelilaisen Amos Ozin nuortenkirjan Pantteri kellarissa, Pekka Töpöhäntä -kirjojen suvaitsevaisen asenteen sekä kaikki Muumi-kirjat. Muumeista hän nosti erityisesti esille 'Taikatalven', jossa "kauniilla tavalla kaikki otetaan taloon sisälle lämpöön. Kaikille riittää ruokaaa ja läheisyyttä."

Päivänpolitiikkaa

Valiokuntaneuvos toteaa, että "en ole vielä päässyt yli 11. päivästä tätä kuuta, terrori-isku oli kauhistuttava". Hän lisää, että kauhistuttavaa on myös ajatus siitä, että kyseessä olisi jotenkin kansojen tai uskontojen välinen selkkaus. "Kyseessä on fanaattisuuden ja elämän kunnioittamisen välinen konflikti." Kyse ei ole uskonnoista, vaan hirmutekoja tekevistä yksittäisistä ihmisistä: "On olemassa myös kristittyjä ja juutalaisia sekä varmaan hindulaisia ja buddhalaisiakin fanaatikkoja.", hän jatkaa.

Valiokuntaneuvos ei pidä koston vannomista suotavana. " Kosto on eri asia kuin oikeus. Kostaminen johtaa koston kierteeseen.." Arajärven mukaan on tärkeää saada kiinni syylliset ja terroritekoon osallistuneet sekä sitä rahoittaneet ja saattaa heidät oikeuden eteen. "Tekijät, ja nimenomaan tekijät, on saatava vastuuseen."

"Mitä kissoille kuuluu?"

Yleisön kysymyksiin valiokuntaneuvos Arajärvi vastaili, että hän on lukenut tuhansia kirjoja ja että hän ei lue myöhään - hän lukee yön yli aikaiseen asti. "Luetteko faktaa vai fiktiota?", kysyttiin yleisöstä, johon vastaus kuului, että molempia. Työn puolesta hän lukee lähinnä faktaa, mutta "hulluksi tulee jos vain asiakirjallisuutta lukee." Lisäksi hän mainitsee oppineensa, että usein fiktio täydentää faktaa, esimerkiksi jostain maasta kertovaa faktateosta voi täydentää paikallisesta elämästä kertovalla fiktiolla.

Suosikkivärejä ovat kaikki ja kaikenlainen ruoka maistuu valiokuntaneuvokselle. Muutamat nuorimmat kuulijat kutsuivat valiokuntaneuvosta melko vanhaksi, 53-vuotias kun on. Suosikkiaine koulussa oli historia, tosin kaikki muutkin aineet ovat tärkeitä ja "äidinkieli on tavallaan tärkein, jos sitä ei osaa, ei voi oppia muutakaan." Kysymykseen kissojen voinnista hän totesi, että molemmat voivat hyvin ja lähettävät terveisiä. "Toinen keskittyy olemaan kaunis ja toinen keskittyy olemaan älykäs."

'Viimeisinä sanoinaan' valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kiitti kutsusta ja kiitti kuulijoita. Lisäksi hän kehoitti niin lapsia kuin aikuisiakin lukemaan; "Lukeminen ja sen myötä kuvittelu antaa paljon enemmän kuin vaikkapa elokuvien katselu."

Tony Hagerlund

Espoon keskuksen kehittämisprojektille valittu johtaja

Teknisen toimen johtaja Olavi Louko on valinnut Espoon keskuksen projektinjohtajaksi diplomi-insinööri Kyösti Oasmaan. Tehtävä on uusi.

Kyösti Oasmaa, 45, toimii tällä hetkellä Helsingin kaupunginkanslian kehittämistoimistossa Vuosaaren aluerakennusprojektin johtajana. Helsingin kaupungin palvelukseen hän siirtyi vuonna 1989. Ensimmäiset viisi vuotta Oasmaa työskenteli kaupunkisuunnitteluvirastossa ja vuodet 1994 - 1999 Helsingin Energian rakennuttajapäällikkönä. Työura alkoi konsulttina Maa ja Vesi Oy:ssä.

Projektinjohtaja tulee vastaamaan Espoon keskuksen kehittämisen johtamisesta ja koordinoinnista sekä kaupungin hallinnon sisällä että kaikkien paikallisten intressitahojen kanssa. Hän toimii valmistelijana ja esittelijänä teknisen toimen johtajan vetämässä Espoon keskuksen johtoryhmässä ja kaupunginjohtajan johtamassa neuvottelukunnassa. Espoon keskuksen projektinjohtajan tehtävää haki 37 henkilöä.

Tommi Laakso

Espoon Vinkin ensimmäinen kesä

Toukokuussa avattiin Espooseen kaksi ensimmäistä Vinkkiä. Vinkit ovat suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteitä. Espoon Vinkkien perustaminen herätti ennen toimintansa alkamista kohua. Espoon kaupungin päihdehuollon suunnittelusihteeri kertoo miten toiminta on lähtenyt käyntiin.

Toimintatarkoitus

Vinkin toimintaa ylläpitää A-klinikkasäätiö, jolta Espoon kaupunki ostaa palvelun. Terveysneuvontapisteiden toiminnan ensisijaisena tavoitteena on veriteitse tarttuvien infektioiden ehkäiseminen, joka tartuntalain mukaan kuuluu kunnan tehtäviin. Vinkkien palveluihin kuuluu suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonta. Lisäksi annetaan hepatiittirokotuksia, tehdään HIV- ja hepatiittitestejä sekä hoidetaan pieniä ruhjeita ja haavoja. Toimintaan kuuluu myös pistovälineiden vaihtaminen sekä hoitomahdollisuuksista kertominen ja hoitoonohjaus. Espoon Vinkkejä pyörittää kaksi työntekijää, lisäksi käytössä on tarvittaessa tuntityöntekijöitä.

Leppävaaran Vinkki on auki tiistaisin kolme tuntia ja Espoon keskuksen Vinkki neljä tuntia keskiviikkoisin sekä torstaisin. Toukokuun puolestavälistä elokuun loppuun eli kahdessa ja puolessa kuukaudessa Espoon Vinkeissä kirjattiin yhteensä 147 käyntiä. Käynnit ovat vahvasti painottuneita Pappilantien toimipisteeseen. "Suhteessa aukioloaikoihin asiakkaita on käynyt kiitettävästi," toteaa suunnittelusihteeri, "luvut ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin muualla on ollut toiminnan alkuvaiheessa."

Terveydenhuollon osa

"Vinkit ovat terveydenhuollon osa siinä missä muutkin palvelut. Käyttäjät ovat jo keskuudessamme, kysymys on vain siitä, autetaanko heitä." "Vinkki ei saa ketään käyttämään huumeita, kysymys on vain siitä, mitä tehdään niiden kanssa, jotka ovat jo käyttäjiä." Vinkeissä annetaan normaalia terveysneuvontaa, kerrotaan hoitomahdollisuuksista ja ohjataan asiakkaita hoitoon jos he niin haluavat.

Kotikaupungin Vinkkien lisäksi espoolaiset käyvät joissain määrin asioimassa Vantaan ja Helsingin Vinkeissä sekä huomattavassa määrin Kluuvin palvelukeskuksessa. "Hyvä, että jossain käyvät," pohtii suunnittelusihteeri, "mutta tavoite on, että mahdollisimman moni espoolainen huumeiden käyttäjä löytäisi Espoon Vinkit."

Pistosvälineiden vaihto on kerännyt huomiota ja herättänyt keskustelua. Tässä kohtaa on tärkeää muistaa, että käytetyt neulat ja ruiskut vaihdetaan uusiin, niitä ei vain jaeta. Käytetyt pistosvälineet päätyvät joka tapauksessa jonnekin ja Vinkin kautta ne saadaan hävitettyä asianmukaisesti. Kaikkia pistosvälineitä ei tosin saada kerättyä, Espoon apteekit myivät vuonna 2000 kahdeksassa kuukaudessa lähes 15 000 pistosvälinettä, joista valtaosan oletettavasti huumeidenkäyttöön, ja Vinkit ovat vaihtaneet kolmessa kuukaudessa niitä noin 4000.

Järjestyshäiriöitä ei ole ollut

Ensimmäisten kuukausien aikana Pappilantien Vinkissä ei ole ollut lainkaan järjestyshäiriöitä. Ennen toiminnan aloittamista lähiseudun asukkaat pelkäsivät mahdollisia häiriöitä, mutta toiminnan aloittamisen jälkeen lähiseudun asukkailta ei ole tullut valituksia. Pappilantien Vinkin asiakkaat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olleet kotoisin Keski-Espoon alueelta.

Luottamuksellinen suhde, inhimillinen suhtautuminen

Vinkkien toiminnassa pyritään luomaan luottamuksellinen suhde asiakkaisiin. Poliisi pysyy ulkopuolella ja tarjottava apu ei ole holhoavaa - väkisin ei ketään vieroiteta. Motivoituneimmat ja rohkeimmat tulevat Vinkkiin ensimmäisenä, sitten sana kiertää ja muita seuraa perässä.

"Täällä asiakkaiden ei tarvitse peitellä käyttöään, ei salailla eikä valehdella. Täällä he saavat kertoa itsestään vapaasti ilman tuomitsemista." toteaa eräs Vinkin työntekijä. Hän korostaa myös lähelläolon merkitystä; Vinkissä juodaan kahvia ja syödään pullaa, jutustellaan niitä näitä ja asiakas saa itse päättää mistä haluaa puhua sekä haluaako apua. Kynnys hakeutua terveyskeskuksiin on korkea, Vinkkiin kynnys tulla käymään on matalampi.

"Taloudellista" toimintaa

"Terveysneuvontapalvelujen järjestämisellä voidaan säästää myös rahaa" kertoo suunnittelusihteeri. Puhtaita neuloja käyttämällä estyy hepatiitin ja HIVin sekä muiden tartuntatautien leviäminen. Edellämainittujen tautien hoitaminen maksaa yhteiskunnalle satojatuhansia markkoja vuodessa per yksi sairastunut, joten jo muutaman tartunnan välttäminen maksaa toimintaa kuluvat varat takaisin.

"Paljon rahallista puolta tärkeämpää on kuitenkin inhimillinen auttaminen" hän jatkaa, "autetaanhan kaikkia muitakin." Miksi huumeita käyttäviä ei autettaisi silloin kun he apua tarvitsevat ja haluavat? Ja kenen etu se on, jos likaisten piikkien kautta taudit leviävät käyttäjiin ja heidän kauttaan eteenpäin yhteiskuntaan?

Vinkkien tulevaisuus

Espoon kaupungin tulevaisuuden suunnitelmissa on toteuttaa viiden Vinkin verkosto, jotka sijoittuisivat aluekeskuksiin ja terveysasemien läheisyyteen. Toisaalta asukasilloissa on puhuttu vain kolmesta Vinkistä. "En tiedä, olisiko viisaampaa pitää yllä viittä Vinkkiä suppein aukioloajoin vai kolmea Vinkkiä keskeisillä paikoilla ja laajemmin aukioloajoin." kommentoi Schneider, "Missään nimessä ei kuitenkaan ole tarkoitus ohjata käyttäjiä muualta kaupungista jonnekin tietylle alueelle." Kolmannen Vinkin aukeamisesta ei ole vielä varmaa tietoa, pisimmällä neuvotteluissa ollaan Tapiolassa.

Tony Hagerlund

Pro Espoonjoen näkemyksiä:

Espoonjokilaakson suunnittelussa huomioon vesistöalue kokonaisuutena

Kesän aikana tehtiin asukaskysely, jonka tarkoituksena oli tuottaa tietoa Espoonjokilaakson maisemasuunnittelukilpailuun taustatietoa siitä, mitä asukkaat kyseiselle alueelle haluavat. Varsinainen maisemasuunnittelukilpailu on tarkoitus järjestää ensi vuonna. Myös Pro Espoonjoki, jonka jäsen myös Keski-Espoo -seura on, kertoi kyselyn järjestäjille omia näkemyksiään. Maisemasuunnittelukilpailun alue on rajattu niin, että se käsittää Espoonjoen reuna-alueet Turunväylän ja Espoonväylän väliseltä alueelta. Tarkoitus on kuitenkin kehittää laajemmallekin alueelle yleiset kehittämisperiaatteet. Pro Espoonjoki on koko toimintansa ajan halunnut korostaa sitä, että Espoonjoen läheisyydessä tehtävien suunnitelmien yhteydessä tulisi ottaa huomioon koko vesistöalue ja osittain myös sen valuma-alueet. Niin tulisi nytkin tehdä, jotta lopputulos olisi koko vesistön kannalta hyvä.

Lisäksi yhdistyksen näkemyksien mukaan Kirkkojärven puisto ei saa jäädä yksittäiseksi ja erilliseksi saarekkeeksi, vaan sille on luotava luonnolliset viheralueyhteydet jokivartta pitkin sekä etelään että pohjoiseen. Toisekseen Pro Espoonjoki korostaa kannanotossaan järven merkitystä alueelle. Suunnittelutyön yhtenä lähtökohtana tulee olla Kirkkojärven palauttaminen. Puistosta on tarkoitus tehdä toiminnallinen kokonaisuus. Pro Espoonjoki edellyttää, että nämä toiminnat tulevat olemaan lähinnä alueen asukkaiden käytössä ja niiden rakentamisessa tulisi kiinnittää huomiota kestävyyteen ja laatuun. Leikkipaikkojen yms. on kestettävä kovaakin kulutusta.

Kirkkojärven ja Espoonjokilaakson suunnittelun käynnistyminen on hieno asia. Alueen asukkaat odottavat työltä paljon. Jotta lopputulos aikanaan olisi paras mahdollinen tulee työtä jatkaa edelleen vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa. Omalta osaltaan myös Pro Espoonjoki haluaa olla mukana tässä yhteistyössä ja se toivookin, että jatkovalmistelua varten tulisi perustaa laaja-alainen työryhmä, jossa olisivat mukana myös alueella toimivia yhdistyksiä.

Jaana Leppäkorpi

Kierrätyskeskuksen toiminta jatkuu

Aikaisemmin keväällä lehdissä kerrottiin, että Espoon keskuksen kierrätyskeskuksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Asiasta huolestui myös useampi valtuutettu, jotka tekivät raha-asiain aloitteen ensi vuoden budjettiin toiminnan turvaamisesta. Asia kuuluu ympäristölautakunnalle, joka on käsitellyt asiaa elokuun lopulla.

Mikäli asia etenee lautakunnan esittämällä tavalla tulee kierrätyskeskuksen toiminta jatkumaan myös ensi vuonna. Päätöksessä kerrotaan, että toiminnan turvaamiseksi sovittu malli kaupungin ja työvoimatoimiston yhteistyöstä edellyttää myös työllisyyslain muutosta, jota valmistellaan parhaillaan. Kyseinen muutos on etenemässä hyvässä yhteisymmärryksessä, eikä tule tuottamaan ongelmia kierrätyskeskuksen toiminalle.

Jaana Leppäkorpi

Uusi kävelytie Kasavuorelta Ikealle

Kesän kynnyksellä valmistui kuin varkain uusi kävelytieyhteys Kasavuorelta Ikealle. Reitti alkaa Turuntien alikäytävästä jatkuen Kasavuoren editse. Tiellä kävellessän voi ihan kirjaimellisesti aistia jossain kasvillisuuden seassa piileskelevän kuihtuneen Kirkkojärven.

Maisemat ovat vaihtelevat; on kosteaa "rämeikköä", peltomaisemaa Bembölen suunnassa, kohisevia koskia Glimsin ja Glomsin joissa (tosin melko pienimuiotoista ja vain jos vesi on korkealla). Tie lähestyy Ikeaa vehnäpeltojen sivuitse. Saattoipa elokuussa tavata puimurin työssään aivan parkkipaikkojen tuntumassa. Siinä kontrastia kerrassaan.

Miina Järvinen

Sivun alkuun