| Keski-Espoon Sanomat
2/2007 |
Väentupa Keski-Espooseen
Kaupungintalon tulevaisuus auki
Syyslukukausi alkaa uudistuneessa Omniassa
Espoon 550-juhlavuoden ympäristötaidekilpailu ratkaistiin
Punainen Sulka 2006 -kampanja Keski-Espoossa
Vanha Tuomarila katoaa!
Kehittämisfoorumi alueellisena tietopankkina
Keskiespoolainen kansanedustaja Sanna Lauslahti koulun kyselytunnilla
Arkeologisia tutkimuksia Espoon Mankbyssa
EBK:hon valmennuspäällikkö
Väentupa Keski-Espooseen?
Keski-Espoon uusi aluekirjasto avautuu suunnitelmien mukaan vuoden 2008 loppupuolella. Tämä vapauttaa nykyiset, vuodesta 1978 kirjaston käytössä olleet noin 700 neliön tilat muuhun käyttöön.
Keski- Espoon asukkaat ovat luonnollisesti kiinnostuneita kirjaston tilojen uudesta käytöstä. Keski-Espoosta puuttuu lähes täysin eri-ikäisille tarkoitetut asukastilat. Monissa kaupungeissa ja suurien kaupunkien kaupunginosissa on järjestetty toimintatiloja kaiken ikäisille. Esimerkiksi Espoonlahdessa toimii hyvin varustettu Kivenkolo-niminen asukastila.
Asukastiloista käytetään monia nimiä kuten väentupa. Yhteistä useimmille tiloille on, että ne on varustettu internet-yhteydellä ja tietokoneilla. Monissa on kokoontumis- ja kerhotiloja erilaisille ja eri-ikäisten ryhmien kokoontumisille. Toisissa saattaa olla kahvila ja lehtien lukupiste. Asukastilat toimivat alueen eri-ikäisten asukkaiden yhteisenä olohuoneena.
Vapautuvat kirjaston tilat sopisivat varmasti edellä kuvattuun asukaskäyttöön. Espoon keskuksessa toimii useita yhdistyksiä ja alueella on suuri määrä esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä, jotka tarvitsisivat säännöllisesti kokoustilaa. Edelleen lapsirikkaalla alueella tarvitaan tiloja erilaisille harrastuksille jne.
Keski-Espoo -seura ja Keski-Espoon Sanomat ovat kiinnostuneita, minkälaista toimintaa alueen asukkaat haluavat vanhan kirjaston tiloissa. Meihin saa yhteyden lehdessä olevien puhelinnumeroiden ja sähköpostin sekä seuran oman sähköpostin välityksellä.
Aurinkoista kesää kaikille
Pirkko Sillanpää
päätoimittaja
Muutoksessa on voimaa
Pääkaupunkiseutu on juuri ylittänyt miljoonan asukkaan rajapyykin. Raja ylittyi huhtikuun puolivälissä ja tuolloin kaupunkien johtajat kävivät yhdessä onnittelemassa pientä tyttövauvaa, joka symbolisesti nimettiin metropolin miljoonanneksi asukkaaksi.
Seudun kasvu jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin. Kun suuntaamme katseemme vuosiin 2015 – 2025 voimme arvioida, että pääkaupunkiseudun väestö tulee kasvamaan vajaalla 130.000 hengellä. On arvioitu, että Espoon osuus tästä kasvusta on noin puolet. Espoon rooli tulevassa kehityksessä on siis keskeinen. Pääkaupunkiseutu on kiistatta Suomen ainoa metropolialue ja tuottaa noin 35 % koko maan bruttokansantuotteesta, joten seudun kehittäminen on koko maata ajatellen tärkeää.
Espoon keskusta kehitetään kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla
Kaupungintalon ja sen ympäristön uudistaminen lähtee liikkeelle Espoon keskuksessa. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti kokouksessaan 21.3. käynnistää valmistelut Espoon keskuksen kehittämiseksi kansainvälisellä arkkitehtuurikilpailulla. Aluerajaus tullee noudattelemaan pohjoisessa Espoonjokea, etelässä Espoontoria, idässä Kirkkokatua ja lännessä Espoonväylää. Rajauksesta päättää vielä myöhemmin kaupunginhallitus.
Kilpailun myötä haetaan ratkaisuja mm. Espoon kaupungintalon, Virastotalo 1:n, Virastotalo 2:n ja Espoon aseman ja parjatun ylikulkusillan tulevaisuuden varalle. Kilpailun tulokset julkistetaan elokuussa juhlavuonna 2008.
Suvelan alueen ongelmiin haetaan ratkaisuja
Kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaosto päätti kokouksessaan 21.3 käsitellessään Espoon keskuksen kehittämisprojektia tilannekatsausta, että uusien asuinalueiden rakentamisen rinnalla aloitetaan myös nykyisten alueiden, kuten Suvelan, ympäristön parantamiseen ja sosiaalisen ongelmien lieventämiseen liittyviä hankkeita. Toteutuessaan tämä tarkoittaa mm. uusien keinojen hakemista ja nykyisten kehittämistoimien vahvistamista Keski-Espoon koulun osalta, Suvelan ostoskeskuksen alueen ottamista tarkasteluun ja alueen asuntorakenteen ja rakennuskokonaisuuksien monipuolistamiseen tähtääviä hankkeita. Alue ei kaipaa yhtään kaljakuppilaa lisää vaan aivan päinvastoin. Soukan ja Kontulan esimerkit ovat varoittavia.
Mikäli taloudellisesti löydetään kestäviä ratkaisuja, niin nykyisin Suvelan kaupunkikuvaa rumentavien parkkikenttien tilalle saadaan tiiviiseen kaupunkikuvaan istuvia omakoti- ja rivitaloja kuten Kauklahden asuntomessuilla, ja autot löytävät paikkansa suojaisesta paikasta kallioluolasta tai muusta maanalaisesta ratkaisusta. Puistoihin ei ole lupa koskea tulevaisuudessakaan!
Kesäterveisin,
Tommi Laakso
puheenjohtaja
Syyslukukausi alkaa uudistuneessa Omniassa - Opetustiloista uusiutuu kolmannes
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian rakennushankkeet ovat sen historian suurimmat. Espoon keskukseen valmistuu uudisrakennus Kirkkokadulle ja opetustilojen laajennus Lakelankadulle. Myös Leppävaaran Upseerikadun opetustiloja laajennetaan ja peruskorjataan.
Omnia on Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen koulutuskuntayhtymä, joka järjestää ammatillista koulutusta Espoossa ja Kirkkonummella. Toimipisteitä on Espoon keskuksen lisäksi Leppävaarassa, Espoonlahdessa, Suomenojalla ja Kirkkonummella. Rakennushankkeen myötä luovutaan Matinkylän vanhasta oppilaitoksesta.
Espoon keskuksen uusissa tiloissa Kirkkokadulla pääsevät opintonsa aloittamaan syksyllä puu- ja ympäristöalan artesaanit, talonrakentajat sekä media-assistentit, kaikkiaan yli 500 opiskelijaa. Lakelankadun toimipisteen laajennusosassa on opiskelutilat hotelli-, ravintola- ja matkailualan, elintarvikealan sekä laboratorioalan opiskelijoille. Matinkylästä siirtyy rakennukseen 200 opiskelijaa.
Merkittävä panostus ammatilliseen koulutukseen
Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko kertoo, että tänä vuonna ammatilliseen koulutukseen on enemmän hakijoita kuin koskaan.Hieno asia sinänsä, mutta yhtä tärkeää, että jokaiselle hakijalle löytyisi kouluttautumispaikka. Hän korostaa edelleen, että ammattikoulu on paras tie ammattikorkeakouluun, yliopistoon taas lukio. Ammattikorkeakouluista saadun palautteen mukaan heidän parhaat opiskelijansa tulevat ammattikouluista.
Omnian tavoitteena on nousta valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen kärkeen siten, että sekä työnantajat että opiskelijat tietävätOmnian korkeatasoisen koulutuksen. ”Espoossa on huipputasoisia lukioita, tarvitsemme myös huipputasoista, laadukasta ammatillista koulutusta”, toteaa Suihko. Uusien tilojen lisäksi Omnian opetusvälineistö on uudistettu kauttaaltaan. Myös tietotekninen varustus on hyvä ja 2000 päätettä ovat aktiivisessa käytössä luontevana osana opiskelua.
Uusia Espoon keskuksen katukuvassa Omnian opiskelijat tulevat varmasti näkymään entistä enemmän Espoon keskuksen katukuvassa. Ammatillinen oppilaitos tarjoaa myös palveluja. Omnian asiakastöinä tehdään mm. hius- ja kauneuspalveluja ja Lakelasta voi ostaa oppilastyönä tehtyjä leivonnaisia. Hyviä lisäpalveluja asukkaille ja hyöty on molemminpuolinen.
Mirja Holste
Kuvat: Omnia
Espoon 550-juhlavuoden ympäristötaidekilpailu ratkaistu:
Voittaneet teokset sijoitetaan Espoon keskukseen
Espoon kaupungin, Espoon seurakuntayhtymän ja Fortum Oyj:n yhdessä järjestämässä Espoon keskuksen valaistus- ja ympäristötaidekilpailussa oli kaksi kilpailukohdetta: rantaradan ylittävä Siltaraitti ja kirkon läheisyydessä oleva Espoonjokilaakso. Kilpailuehdotukset tarkastelivat aluetta monipuolisesti taiteen keinoin.
Siltaraitin kohteen voitti yksimielisesti ehdotus "Äspe", jonka tekijä on teollinen muotoilija, TaM Mikko Rikala. Tuomariston mielestä "Äspe" valtaa asemasillan kokonaan, ja sen raikkaus luo positiivista tunnelmaa.
Taideteoksen nimi liittyy Espoo-nimen historiaan, jolloin haapa sopii teoksen pääaiheeksi. Teoksesta muodostuu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Valoisa teos vaikuttaa myös myönteisesti alueen turvallisuuteen. Palkintolautakunta lunasti lisäksi ehdotuksen "Hotspot", jonka tekijä on kuvataiteilija Tuula Närhinen.
Espoonjokilaakson kilpailukohteessa loppusuoralle päässeet ehdotukset puhuttivat palkintolautakuntaa melkoisesti. Tuomaristo päätti äänestyksen jälkeen valita voittajiksi kaksi lunastusta, jotka ovat kuvanveistäjä Pekka Kauhasen tekemä ehdotus "Ilmestys" ja kuvataiteilija Tapani Mokon tekemä ehdotus "Division-X (Valosyke)".
"Ilmestys" on koottu viidestä teräksestä valmistetusta leijuvasta naishahmosta, jotka kiinnitetään Espoonjokilaakson Kirkkopuiston valaisinpylväisiin. Ehdotuksesta välittyy hyvin teoksen pimeän aikaan saama ilmestyksenomainen luonne. Tuomariston mukaan teos on puhutteleva humoristisen groteskilla tavalla. Se synnyttää katsojassa lukuisia erilaisia mielleyhtymiä ja "ajatuksen ilmestyksiä". Teosta pidettiin hallittuna ja rohkeana.
"Division-X (Valosyke)" -valoteos korostaa voimakkaasti jokea, joka nyt jää maisemassa piiloon.
Tuomariston mielestä ajatus tähtitaivaanomaisesta valon rytmistä tuntuu miellyttävältä. Teos näkyy maisemassa, mutta ei häiritse jo ennestään viehättävää puistomiljöötä. Se vaikuttaa myös suotuisasti alueella koettuun turvallisuuteen.
Kilpailuehdotukset tarkastelivat aluetta monipuolisesti
Kilpailun avulla etsittiin asukkaiden päivittäisille kulkureiteille ja kaupunkikuvaan sopivaa sekä niitä hyödyntävää omaleimaista ja korkeatasoista taideteosta.
Teosten toivottiin tuovan kaupunkiympäristöön viitteitä Espoon keskuksen menneisyydestä, sillä Espoon keskuksen taidehankkeen teemana on "MUISTI – aikamatka Espoon historiaan".
Kilpailuun saapui 39 ehdotusta. Niistä 18 käsitteli Siltaraittia, kaksi sekä Siltaraittia että Espoonjokilaaksoa ja 19 Espoonjokilaaksoa. Espoon kaupungin virkamiehistä, Espoon modernin taiteen museo EMMAn, Espoon seurakuntayhtymän ja Fortum Oyj:n sekä Ympäristötaiteen säätiön edustajista koostuva palkintolautakunta korosti päätöksenteossaan ehdotusten taiteellisten ansioiden lisäksi niiden toteutuskelpoisuutta niin teknisessä kuin taloudellisessakin mielessä. Ympäristötaidekilpailu liittyi ensi vuonna vietettävään Espoon 550- vuotisjuhlavuoteen, jonka teema on "SILTA - kirkon ja kaupungin yhteinen kasvu nykypäivään".
Voittaneet työt sijoitetaan Siltaraitille ja Espoonjokilaaks on Palkintolautakunta suosittelee ehdotusta "Äspe" jatkotyön pohjaksi sekä ehdotuksia "Ilmestys" ja "Division-X (Valosyke)" kehitettävän siten, että niiden toteutuskelpoisuus varmistuu.
Kaikki kilpailutyöt ovat esillä 24.4. alkaen Espoon internet-sivuilla osoitteessa: www.espoo.fi/taidekilpailu. Kilpailun palkitut työt ovat esillä näyttelyssä 24.4.–6.5. Kuninkaantien lukion aulassa (Kaivomestarinkatu 2, 02770 Espoo).
Valmiit ympäristötaideteokset julkistetaan Espoo 550 -juhlaviikolla elokuussa 2008.
Tommi Laakso
Punainen Sulka 2006 -kampanja Keski-Espoossa
Lions-järjestö toteutti Suomessa jo viidennen valtakunnallisen keräyksen. Punainen Sulka 2006 kampanja tuotti lähes 4 miljoonaa euroa. Kampanjan teemana oli ”Lasten ja nuorten paremman elämän puolesta”. Keräyksen tuotosta klubit jakavat 40 % paikallisesti ja 60 % varoista kohdistetaan valtakunnallisiin kohteisiin, jotka Lionsliitto valitsee yhdessä lähes kymmenen lasten ja nuorten toimintaa tukevien järjestöjen kanssa. Lions Club Espoo/Keskus osallistui kampanjaan innokkaasti.
- Me saavutimme espoolaisista klubeista parhaan tuloksen, 12.471 eur, sanoo klubin presidentti Petri Salmi. Klubimme perustamisesta tulee tämän vuoden joulukuussa kuluneeksi 30 vuotta. Jäseniä meillä on tällä hetkellä 33. Näkyvin osa toimintaamme on Kirkkojärven alueella toimiva minigolf-rata. Klubi julkaisee vuosittain keväällä Palveleva Leijona -lehden, jonka jäsenet jakavat koteihin ja yrityksiin Keski-Espoon alueella. Tämän vuoden lehden painos on 11.000 kpl.
Lasten ja nuorten hyväksi
Lions Club Espoo/Keskus jakoi klubi-iltansa yhteydessä 8. maaliskuuta 2007 Punainen Sulka 2006 -kampanjan avulla kerättyjä avustuksia käytettäväksi alueensa lasten ja nuorten hyväksi. Klubi oli kutsunut Hotelli Kuninkaantien tiloihin lasten ja nuorten parissa toimivia paikallisia järjestöjä ja yhteisöjä vastaanottamaan varuste- ja raha-avustuksia yhteensä 5000 euron arvosta.
Avustusten saajat edustavat kattavasti lasten ja nuorten hyväksi tehtävää työtä mm. terveydenhoidon, sosiaalitoimen ja nuorten harrastustoimintojen alueella. Saajien toiminnan painopiste on selkeästi Espoon Keskustan alue.
Avustuksen saajat ovat:
– Hyvä Arki ry
– Espoon Metsänkävijät
– Espoon Miekkailijat
– EBK tuki ry
– Espoon kaupungin Suvelan nuorisotalo
– Jorvin sairaalan lastenyksikkö.
Lions-club Espoo/Keskus kiittää Suurin kiitos kampanjan hyvästä tuloksesta kuuluu kaikille vastuunsa tunteville kansalaisille ja yhteisöille, jotka tukivat kampanjaa omilla lahjoituksillaan. Siitä merkkinä vieläkin näemme mm. punainen sulka -pinssin vastaantulijan takinkäänteessä tai sulkaheijastimen käsivarressa.
Vanha Tuomarila katoaa!
Rakennusvalvontakeskus antoi purkuluvan Kulloonmäentie 9:ssä sijaitsevalle vuonna 1923 rakennetulle asuinrakennukselle. Purkulupaa haettaessa pyydettiin lausunto myös Espoon kaupunginmuseosta.
Museo antoi rakennuksesta seuraavan kannanoton: "Kaupunginmuseo ei puolla rakennuksen purkamista kaupunkikuvallisista syistä. Rakennus on harvoja alkuperäisestä rakennuskannasta jäljelle jääneitä ja siten merkityksellinen havainnollistamaan paikallisille asukkaille alueen rakennushistoriaa. Rakennukselle tulisi etsiä soveltuva käyttötarkoitus esim. puistoalueen kerhotilana tms.
Maastokäynti 4.4. osoitti myös, että rakennus on ulkoapäin hyvässä ja ryhdikkäässä kunnossa ja korjauskelpoinen. Jos kuitenkin rakennus päätetään purkaa, tulee sen kivijalka säilyttää paikallaan muistumana". Rakennuspaikka on tällä hetkellä yksityisessä omistuksessa, mutta siirtymässä kaupungille. Asuinrakennuksella on ollut näkyvä sijainti Tuomarilan aseman alueella.
Purkupäätöstä lukiessa herää kysymys, eikö nykypolvella Espoossa ole mitään vastuuta säilyttää tuleville sukupolville edes jotain vanhasta rakennuskannasta? Eri-ikäisistä rakennuksista muodostuva rakennuskanta kertoo alueen pitkästä historiasta. Espoo kuuluu paikkakuntiin, jotka voivat ylpeillä pitkällä ja vaiheikkaalla historialla. Sen sijaan Espoon rakennuskantaan kuuluu enää vähän ennen 1960-lukua valmistuneita taloja.
Pirkko Sillanpää
Kuva: Matti Huuhka
Kehittämisfoorumi alueellisena tietopankkina
Kehittämisfoorumi on ”epävirallinen” alueellinen sivusto, jonka ylläpitoryhmään kuuluu edustajia mm. yhdistyksistä. Mutta mikä on kaupungin rooli? Kävimme keskustelemassa Espoon keskuksen kehittämisprojektin johtajan Torsti Hokkasen kanssa siitä, miten Kehittämisfoorumi voisi toimia alueellisena asukasportaalina, ja myös siitä, miten kaupunki ja kehittämisprojekti voisivat hyötyä foorumista.
Kaupungissa tuotetaan palveluja ja toimitaan sektorimaisesti toimialoittain. Esimerkiksi teknisessä toimessa kaavoitetaan, suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään katuja sekä julkisia rakennuksia. Sosiaali-, terveys-, sivistys- ja opetustoimella on omat toimintonsa. Tarvetta alueelliseen näkökulmaan esimerkiksi kaupunginosakeskuksittain on entistä enemmän. Alueellinen Kehittämisfoorumi vie kehitystä tähän suuntaan.
Tällöin kaupunkilainen löytää tietyltä alueelta kaiken tarvitsemansa tiedon yhden alueportaalin kautta. Samalla ajatusmallilla toimivat myös alueelliset kehittämisprojektit, joita ovat Espoon keskuksen lisäksi, Tapiola, Suurpelto, Leppävaara ja Espoonlahti.
Espoon keskuksen kehittämisprojektin johtajan tehtävä on ”tietää kaikki alueen asiat” ja saattaa eri toimijoita yhteen. Alueella on meneillään valtavasti erilaisia hankkeita ja ideasuunnitelmia, ja niistä tiedottaminen on suuri haaste. Kehittämisfoorumi toimii lisäkanavana, kun kaupunki tiedottaa alueellisista hankkeista ja tilaisuuksista. Samalla se on tietopankki, josta löytyy koottuna vuosienkin ajalta esimerkiksi Virastokeskuksen kehittämisen historia. Tällaisia alueellisia tietopankkeja ei muualta löydy.
Kommenteista koosteita Keskustelimme Torsti Hokkasen kanssa myös foorumin Kommenttikartalle tulleista kommenteista. Kaupungille tuleva palaute ohjataan nykyisin kaupungin oman palautejärjestelmän kautta kunkin sektorin vastaavalle virkamiehelle. Kommenttikartalle tulleet palautteet eivät ohjaudu tähän järjestelmään, ja kevään aikana onkin mietitty, miten näitä kommentteja tulisi käsitellä. Kartallahan kommentteja voi tarkastella kuka vain, mutta toisaalta moni niistä on sellainen, että niihin odotetaan jonkinlaista vastausta.
Kesän aikana testataan menetelmää, jossa kaupungin työntekijä tekee koosteen kartalle tulleista kommenteista ja luokittelee niitä toisaalta alueittain ja toisaalta toimialoittain. Monet kommentit keskittyvät selvästi tietyille alueille, ja toisaalta joissakin kommenteissa on monille eri toimialoille kuuluvia asioita.
Koosteet toimitetaan asianosaisille virkamiehille pohdittavaksi ja vastattavaksi. Kaikki vastaukset (kuten myös koosteet) tulevat olemaan julkisia, jolloin vastauksista hyöt isi mahdollisimman moni.
Tällaisia koosteita voitaisiin tehdä pari kertaa vuodessa. Mikään ei tietenkään estä yksittäisiä virkamiehiä reagoimasta kartalle tulleisiin kommentteihin jo aiemminkin. Käyttäjät voivat myös nostaa esiin tulleita kommentteja keskustelupalstalle. Vastaavaa kysymys- ja vastauskoostetta on testattu jo Kirkkojärven yleissuunnitteluun liittyen.
Sivuille julkaistua koostetta usein esitetyistä kysymyksistä on käyty lukemassa lähes 300 kertaa, mikä on vähentänyt tarvetta ottaa yhteyttä kaavoittajiin esimerkiksi puhelimitse. Kysymys-vastauskoosteita tullaan tekemään todennäköisesti muihinkin kaavoitushankkeisiin liittyen.
Uutta: palveluhakemisto, kirpputori ja kommenttikoosteita
Espoon keskuksen Kehittämisfoorumi (www.espoonkeskus.fi) on nyt ollut toiminnassa yli puoli vuotta. Kävijöitä on ollut noin 1500 – 2000/kk. Keskustelupalstalta löytyy parisataa viestiä. Alueen asiat kiinnostavat, mutta vielä on paljon tehtävää Kehittämisfoorumin tunnettuuden parantamiseksi. Foorumin sisältöä myös uudistetaan koko ajan.
Alkukesällä Kehittämisfoorumilla avataan kattava alueellinen palveluhakemisto sekä paikallinen kirpputori-tyyppinen ilmoituspalsta.. Näitä on toivottu sivuille alusta alkaen. Kommenttikartalle avataan myös monipuolinen kommenttihakutyökalu, jonka avulla kommentteja voi hakea kommentin tyypin ja ajankohdan perusteella, sekä kommentin antajan sukupuolen ja iän perusteella.
Ylläpitoryhmän jäseneksi?
Kiinnostaako liittyä ylläpitoryhmään? Paikallinen ylläpitoryhmä kokoontuu noin kerran kahdessa kuukaudessa pohtimaan käytännön juttulinjauksia ja ideoimaan uudistuksia. Jos asia kiinnostaa, ota yhteyttä Heli Rantaseen (heli.rantanen@ tkk.fi) tai Sirkku Huiskoon.
Keski-Espoo sai oman kansanedustajan
Sanna Lauslahti koulun kyselytunnilla
Kerro itsestäsi:
Olen kolmen lapsen aktiivinen äiti. Koulutukseltani olen KTM ja väittelin juuri tohtoriksi. Aiheenani oli Kunnan erikoissairaanhoidon kustannushallinnan keinot ja niiden käyttämisen esteet.
Pidän kirjoista ja olen kirjoittanut itsekin johdon laskentatoimen kirjoja. Harrastan masterskilpauintia ja aika-ajoin saatan runoilla. Tärkein harrastukseni on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota olen saanut tehdä kaksi vuotta Espoon kaupunginvaltuutettuna ja opetuslautakunnan puheenjohtajana.
Mitä odotat kansanedustajan työltä?
Tärkein asia on se, että pääsen viemään vaalilupauksiani eteenpäin. Miten voi vaikuttaa kansanedustajana espoolaisten arkeen? Rehellisesti on myönnettävä, että yksittäisenä luottamushenkilönä parhaiten espoolaisten arkeen voi vaikuttaa kunnan luottamushenkilönä.
Kansanedustajanakin voi olla vaikuttamassa, mutta vaikuttamisen jäljet näkyvät paljon hitaammin kuin kunnallisella puolella. Espoolaistenkin arjessa tulevaisuudessa näkyvää vaikuttamista aloitin tekemään jo hallitusohjelman rakentamisvaiheessa. Hallitusohjelman asiat tulevat sitten aikanaan näkymään esimerkiksi espoolaisten koululaisten arjessa mm. hallitusohjelmassa nähdään tärkeänä luokkakokojen pienentäminen.
Kuinka Espoon menestys turvataan tulevaisuudessa?
Espoon menestykseen tarvitaan tyytyväisiä kuntalaisia. Se taataan toimimalla asukas- ja asiakaslähtöisesti sekä käyttämällä fiksusti veroeuroja. Lisäksi on tärkeää, että Espoossa on työpaikkoja. Niiden avulla varmistetaan veroeurojen kertyminen ja palvelut. Työpaikat varmistetaan yrittäjämyönteisellä toiminnalla. Espoolaisten verorasitus ei saa nousta, joten palvelut pitää tuottaa fiksusti ja laadukkaasti.
Mitä odotat uudelta hallitukselta koulutuspolitiikassa?
Suurin toive on, että hallitusohjelmassa mainitut hyvät asiat tulevat toteutumaan. Ohjelmassa korotetaan suomalaisten korkeaa sivistystasoa ja laadukasta opetusta hyvinvointiyhteiskuntamme perustana. Hyviä asioita ovat mm. ryhmäkokojen pienentäminen, tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen sekä koulujen kerhotoiminnan lisääminen.
Samoin tärkeitä asioita ovat koulutusrakenteiden kehittämiset kuten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjaon selkeyttäminen sekä huippuosaamisen kehittämisen.
Millainen on espoolainen oppilas tulevaisuudessa?
Toivottavasti jatkossa meillä ei tarvitse lyödä erityisoppilasleimaa näin monelle kuin tänään. Unelmani on, että voimme antaa riittävän tuen yleisopetuksen sisällä.
Miten saadaan lisää resursseja peruskouluun?
Valtuuston päätökset ovat niitä tärkeimpiä, joiden kautta lisäresurssit aadaan. Kyse on arvovalinnoista. Viime vuoden budjetissa saimme lisätuntiresurssia opetukseen. Toivottavasti näin käy myös seuraavassa budjetissa. Tavoite on, että edellä mainittu unelma voi toteutua ja näin myös nyt satsatut eurot tuottavat säästöjä myöhempinä vuosina.
Saavatko koulujen retket tukea kaupungilta?
Retkien osalta saimme helpotusta jo viime syksynä. Saimme 20 euroa käytettäväksi per oppilas retkiin vuoden aikana.
Miten parantaisin Espoon keskuksen kaupunkikuvaa?
Liian paljon on korkeita betonitaloja. Jos saisin taikasauvan, niin madaltaisin ja inhimillistäisin rakennuksia sekä lisäisin puistomaisia oleskelualueita ja yleensä lisäisin kasvillisuutta.
Mitä kotiseututyö sinulle merkitsee?
Se on erittäin tärkeä osa yhteisön luontia. Itselleni se konkretisoituu koti- ja kouluyhdistyksen kautta. Viime lauantaina sain mahdollisuuden olla mukana Ymmerstan koulun harrastepäivässä. Se on hyvä esimerkki koota asukkaita yhteen. Sain kunnian olla arpamyyjänä. Se oli hieno juttu.
Mitä haluat sanoa uusille ylioppilaille? Nauttikaa elämästä. Teille on lähes kaikki ovet avoinna. Valitkaa oma unelmanne tulevaisuudesta ja valmistautukaa tekemään sen eteen töitä.
Arkeologisia tutkimuksia Espoon Mankbyssa
Arkeologiset tutkimukset ovat alkaneet Mankbyn harvinaisen hyvin säilyneellä keskiaikaisella kylätontilla Espoon kartanon lähellä. Tutkimusten tavoitteena on tutkia keskiaikaisen kylän rakennetta ja saada lisätietoa Espoon pitäjän vanhimmasta historiasta.
Espoon kaupunginmuseo ja Helsingin yliopiston arkeologian oppiaine ovat käynnistäneet yhteisen tutkimusprojektin Espoon 2008 juhlavuoden kunniaksi. Projekti kerää uutta tietoa alueen asutushistoriasta ja keskiajan materiaalisesta kulttuurista.
Tutkimuskohteeksi valittu Mankbyn kylätontti on harvinaisen hyvin säilynyt esimerkki keskiaikaisesta asuinpaikasta.
Mankbyn kylän asutus hävisi jo 1550-luvulla, kun kuningas Kustaa Vaasa perusti Espoon kuninkaankartanon 1556 ja valtaosa kylästä liitettiin uuden suurtilan maihin. Siitä asti Mankbyn tonttialue on pysynyt koskemattomana, kunnes kohde löytyi muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2004.
Tänä päivänä kylätontilla on havaittavissa noin kymmenen talon jäänteitä. Mankbyssä on kaivettu 23.4. alkaen. Arkeologiset tutkimukset ovat tärkeä keino saada uutta tietoa Espoon keskiaikaisesta asutuksesta. Siitä tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella hyvin vähän. Mankbyn kylä ja sen säilynyt kylärakenne muodostavat ainutlaatuisen tutkimuskohteen tähän tarkoitukseen.
Vuoden 2007 tutkimuksissa tullaan dokumentoimaan ja selvittämään kyläasutuksen rakennetta, ja vuonna 2008 jatketaan tutkimuksia tämän vuoden tulosten perusteella. Keskiaikaisia kylätontteja on Espoossa aikaisemmin tutkittu mm. Kauklahdessa 2003 ja Suomenojalla 2006. Kaivausten tulokset esitellään yleisölle WeeGee-talossa juhlavuotena 2008 kaupunginmuseon monipuolisen ja laajan keskiaikanäyttelyn yhteydessä.
Museolehtori Ulrika Rosendahl
(09) 81657056 / 046 8772127
EBK:hon valmennuspäällikkö
Moi! Olen Tommy Nordenswan, EBK:n valmennuspäällikkö. Koulutukseltani olen liikunnanohjaaja ja ikää on kertynyt 27 vuotta.
Olen ehtinyt jo hieman tutustua seuraan ja sen perusteella olen saanut erittäin positiivisen kuvan seurasta. Kävin esittäytymässä seuran strategiapäivänä, johon osallistui monia seuran toimihenkilöitä.
Innokkuutta ja halukkuutta löytyy kehittää seuran toimintaa ja koenkin suureksi haasteeksi saada olla mukana ensimmäisenä palkattuna työntekijänä kehittämässä seuran toimintaa.
Toimenkuvani on laaja: siihen kuuluu mm. seuran valmennuksellisen linjan kehittäminen, kykytoiminnan kehittäminen, toimihenkilöiden kouluttaminen, jalkapallokoulun organisointi ja paljon muuta. Nämä ovat suuria haasteita, mutta motivaatiota varmasti löytyy; sillä olenhan saanut harrastuksesta ammatin josta varmasti pidän.
Omaa jalkapallotaustaa minulla on pelaajana 2. divisioonassa (Vasa IFK ja EIF). Nykyään pelailen vielä 3.divisioonassa aina kun ehdin.
Viimeisinä vuosina olen siirtynyt enemmän valmennushommiin ja viimeisen reilun vuoden ajan olen toiminut F.C. Kasiysin juniorivastaavana.
Kasiysissä vastuualueeseeni kuuluivat jalkapallokoulun organisointi, nuorempien ikäluokkien valmennuksen seuranta, leiritoiminta jne. Olen ollut mukana myös Uudenmaan piirin toiminnassa.
Tulevaa kesää odotan iloisin mielin, tavoitteenani on tehdä seurastamme hyvä vaihtoehto kaikille jalkapallosta kiinnostuneille niin huipulle pyrkiville kuin myös niille jotka haluavat harrastaa jalkapalloa kaveriporukassa. Tervetuloa mukaan!
Tommy Nordenswan
© 2002-2008 Tony Hagerlund.