| Keski-Espoon Sanomat
4/2006 |
Luontokeskus Nuuksioon
Kaupungintalon tulevaisuus auki
Luontokeskus Nuuksioon
Uutta luontokeskusta suunnitellaan Nuuksion järviylängölle, Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Luontokeskus avattanee yleisölle vuonna 2010. Luontokeskuksen paikkaa on pohdittu pitkään, ja tänä syksynä sijaintipaikaksi varmistui Solvalla.
Nuuksion järviylänkö on pääkaupunkiseudun tärkeimpiä luonto- ja virkistysalueita. Nuuksion järviylängöllä käy vuosittain 600 000 luonnossa liikkujaa, jotka ovat pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Uudeltamaalta.
Nuuksion kansallispuistossa käyntejä on vuosittain 110 000. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1994 ja sen pinta-ala on tällä hetkellä noin 45 km2.
Luontokeskuksen ideana on esitellä Suomen luontoa ja luontomatkailukohteita, sekä edesauttaa luonnontuntemusta. Myös ulkomaisia turisteja käy jo nyt Nuuksiossa merkittäviä määriä, ja heidän määränsä arvellaan kasvavan. Metsähallinnolla on tällä hetkellä 34 kansallispuistoa, 26 luontokeskusta ja asiakaspalvelupistettä
Solvallan urheiluopiston yhteyteen
Nuuksion luontokeskus sijoittuu kansallispuiston sisääntuloreitin varrelle Solvallan urheiluopiston yhteyteen. Solvallan yhteyteen toteutettaisiin noin 2000 neliön kokoinen rakennus, jonne sijoittuisivat luontokeskuksen keskeisimmät toiminnot. Luontokeskuksissa on usein pysyviä ja vaihtuvia näyttelyitä, tilaa opasryhmille ja muille palveluille. Etenkin pääkaupunkiseudun koululaiset hyötyvät tulevasta luontokeskuksesta.
Nuuksion ulkoilumaja, Nuuksion Pitkäjärven eteläpuolella sijaitseva 150-vuotinen rakennus, liitetään toiminnallisesti osaksi Nuuksion luontokeskusta.
Samaa tahtia luontokeskuksen suunnittelun kanssa ratkotaan sijaintiin liittyviä ongelmia. Nuuksiontien on kapea, eikä kestä lisääntyvää liikennettä. Myös kevyen liikenteen väylä on tärkeää toteuttaa Solvallasta Vanhalle Turuntielle asti. Myös julkisen liikenteen tarjontaa on parannettava.
Paikallisia asukkaita huolettavat jäteveteen liittyvät ongelmat on ratkottava. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa, joten alue on joko liitettävä kunnalliseen verkkoon tai kuormitus on ratkottava muilla tavoin.
Useita ”portteja” Nuuksioon
Nuuksion aluetta pyritään kehittämään kuntarajat ylittävänä kokonaisuutena. Tarkoituksena on selkeyttää sekä palveluja että tiedottamista. Nyt tietoa Nuuksiosta löytyy eri puolilta, eri toimijoiden sivuilta ja oppaista. Kokonaiskuvaa on hankala muodostaa.
- Suurin osa Nuuksiossa käyvistä ei tule käymään juuri luontokeskuksessa, toteaa Metsähallituksen Stig Johansson. Alueella pyritään luomaan useita ”portteja”. Nuuksion alueelle voidaan tulla lukuisista eri suunnista eikä myöskään palveluita keskitetä yhteen paikkaan. Tällä pyritään myös tasaamaan Nuuksion eri alueille tulevaa kuormitusta.
Kaupungintalon tulevaisuus auki
Vuonna 1971 valmistuneen Espoon kaupungintalon tulevaisuutta pohditaan. Nyt jo tiedetään että rakennukselle täytyy suorittaa mittava peruskorjaus, sekä luultavasti myös laajennus. Samassa yhteydessä on pohdittu rakennuksen kokonaan purkamista. Tilalle rakennettaisiin uusi kaupungintalo ja mahdollisesti myös asuntoja.
Nykyisen kaupungintalon arvioitu korjausaste on lähellä sataa prosenttia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että uuden vastaavankokoisen kaupungintalon rakentaminen tulisi maksamaan noin saman verran kuin vanhan kunnostaminen ja laajentaminen.
Saneerausvaihtoehtoja selvitetään
- Kaupungintalon rakenteessa ei ole mitään hälyttävää, toteaa Teknisen keskuksen arkkitehti Reijo Ahtiainen. - Ilmastoinnissa on kuitenkin ongelmia, eri puolilla taloa ilman laatu ja lämpötila vaihtelevat. Julkisivurakenteet ovat alkaneet rapautumaan, Ahtiainen jatkaa. - Tästä syystä julkisivuremontti on ajankohtainen.
Pelkkä saneeraus ilman laajennusta tulisi samanhintaiseksi kuin uuden rakentaminen. Parhaillaan selvitetään myös vaihtoehtoa saneerata vain olennaisia osia, eli keskittyä julkisivuun ja ilmanlaatuun. Tällöin huonepohjat jäisivät ennalleen.
Koko rakennuksen purkamista puoltavat rakennuksen epäkäytännölliset tilat. Kaupungintalon pääsisäänkäynti on hankalasti kolmannessa kerroksessa. ”Paraatipuolella” Kirkkojärventien suunnassa on henkilökunnan sisäänkäynti.
Ongelman muodostavat myös rakennuksen tilaratkaisut. 1970-luvun suunnittelu ei vastaa nykypäivän tarpeita. Kokonaisvaltaisen saneerauksen yhteydessä huonejaottelua jouduttaisiin uusimaan rankalla kädellä.
Suojelua on ehdotettu
Asukasaloitteessa on ehdotettu kaupungintalon suojelua. Suojelupäätöksen perusteluna on kaupungintalon yhteiskunnallinen, symbolinen merkitys.
- Arkkitehtuurin kannalta kaupungintalo ei ole poikkeuksellinen, toteaa Espoon kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Sten Björkman. - Sen sijaan kaupungintalolla on historiallinen merkityksensä. Se on toiminut kaupungintalona vuosikymmenet.
- Talolla on myös ympäristöarvoja, se liittyy virastokeskuksen kokonaisuuteen, Björkman jatkaa. Lähtökohtaisesti kaupungintalo pitäisi mielestämme säilyttää. Se on ihan hyvä kaupungintalo, kaupungin historian symboli.
Espoon keskus kaipaa elämää
Espoon keskus lähiseutuineen on kaunista aluetta. Espoonjoen varren vanha kulttuurimaisema, keskusta ympäröivät pientaloalueet ja uudet näyttävät julkiset rakennukset jäävät monien silmissä virastokeskuksen varjoon.
Kaupungintalon tulevaisuus on sidoksissa Espoon keskuksen kehittämiseen. Espoon keskuksen eteläpuolelle, aseman ja Suvelan väliin, suunnitellaan Suviniityn asuinaluetta. Tämä elävöittää radan eteläpuolta ja muuttaa aluetta kaupunkimaisemmaksi. Myös radan pohjoispuolelle olisi hyvä saada ihmisiä ja elämää.
- Tässä haetaan erilaista kirjoa vaihtoehtoja poliittisille päätöksentekijöille. Kaupungintalon tulevaisuus liittyy virastokeskuksen kehittämiseen, toteaa aluearkkitehti Kimmo Kuisma.
Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on vireillä epävirallinen ideointikilpailu kaupungintalon tulevaisuudesta.
Espoon keskus kuvattuna uudelta Espoontorilta vuonna 1987 tai 1988.
© 2002-2008 Tony Hagerlund.