| Keski-Espoon Sanomat
2/2004 |
Koulutoimi,
terveyspalvelut ja vanhustenhuolto
Roska päivässä pitää ympäristön
siistinä
Paikallista osaamista lähellä
asiakasta
Espoo 55 vuotta 2008
Puheenjohtajalta: Koulutoimi, terveyspalvelut ja vanhustenhuolto
Kaupunginosayhdistysten työ keskittyy varsin usein erilaisten kaava- ja suunnitelmalausuntojen antamiseen ympäristö- ja teknisen toimen alueilla. Se on hyvin johdettavissa nimenomaan Espoossa siihen, että kaupunki on kasvanut ripeästi, uusia asuinalueita on tarvittu ja moni palvelu, kuten lukio, uimahalli ja kirjasto tai radan alikulku ovat vaatineet ja vaativat erilaisia muutoksia asemakaavoihin. Myös huoli viher- ja virkistysalueiden kunnossapidosta ja liikuntamahdollisuuksista vie saman toimen suuntaan.
Kaupunginosayhdistyksillä on myös toinen rooli, varsinaisten palvelujen saatavuuden turvaaminen alueella sekä niiden laadun seuranta. Säännöllisesti kaupunginosayhdistykset kuuntelevat hyvinkin tarkasti asukkaiden tuntoja eri tarpeista ja palvelujen riittävyydestä, kuten yhdistysten kuuluukin. Koulutoimen osalta tällaisia asioita ovat mm. koulutilojen määrä, erityisopetuksen ja maahanmuuttajaoppilaiden tuen riittävyys. Tilojen osalta Keski-Espoo -seura on ollut aktiivinen esim. Koulumestarin, Ymmerstan ja Hösmärin koulujen uudisrakennushankkeiden tiimoilta.
Terveyspalvelut ovat Espoossa tähän saakka olleet alueellisia. Eroja eri alueiden palvelujen saatavuudessa ja laadussa on selvästi havaittu. Tähän asti esimerkiksi Tapiolassa on päässyt nopeammin lääkäriin kuin Espoon keskuksessa tai Espoonlahdessa. Tämän korjaaminen on vaatinut sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamista; työ on nyt lähtenyt hyvin käyntiin kuten seuran järjestämässä asukastilaisuudessa maaliskuussa kuultiin, ja jonotusajat niin lääkärin kuin hammaslääkärin vastaanotolle ovat aiempaa paremmassa ohjauksessa. Apuja on saatavissa muilta alueilta, jos jonoja syntyy. Ennen tämä oli lähestulkoon mahdotonta. Kunkin suuralueen oli vain tultava toimeen omillaan.
Vanhustenhuollon osalta kaupunginosayhdistyksen rooli muotoutuu helposti erilaisten asumisratkaisujen toteutumisen vauhdittajaksi. Espoon keskukseen avattiin viime vuonna Engelin ohjauksessa toimiva palveluasumiseen tarkoitettu kiinteistö. Vastaavia hankkeita alueelle vielä mahtuu. Keski-Espoo -seuran johtokunta käsitteli viimeisimmässä kokouksessaan aloitteen tekemistä palveluasuntojen rakentamiseksi Muuralan peruskorjattavina olevien sairaalarakennusten kanssa samalle tontille. Monien rumaksikin mainitsema, selkänsä keskukselle kääntänyt ja tyhjillään oleva tiilinen D-rakennus voisi antaa uudishankkeelle tilaa. Sijainti kauppojen kupeessa ja terveyskeskuksen vierellä olisi mitä mainioin.
Hyvinvointiterveisin,
Tommi Laakso
puheenjohtaja
Roska päivässä pitää ympäristön siistinä
Helsingistä kolme vuotta sitten alkunsa saanut
Roska päivässä -liike on saavuttanut jalansijaa ympäri maailmaa. Yhden
roskan kerääminen päivässä voi aikaansaada suuria tuloksia, kun tarpeeksi
moni kerää sen yhden roskan päivässä. Roska päivässä -liike sai alkunsa
vuonna 2001 helsinkiläisen Tuula-Maria Ahosen aloitteesta. Idea on yksinkertainen.
Siinä sitoudutaan keräämään yksi roska päivässä sekä houkuttelemaan ainakin
yksi uusi ihminen mukaan liikkeeseen. Mihinkään ei tarvitse liittyä ja
eikä maksaa liittymismaksua.
Liike valittiin Vuoden visioksi 2001. Koska kyse on omasta sitoumuksesta,
sitä saa soveltaa vapaasti. Kerätä voi kaksi roskaa joka toinen päivä,
tai vaikka kolmekymmentä roskaa kerran kuukaudessa. Tärkeintä on konkreettinen
toiminta ympäristön siistimiseksi.
Miten idea toimii?
Roska päivässä -idea vähentää roskaamista kahdella tapaa. Ensimmäinen
vaikutustapa on ilmeinen - kun roskat kerätään, niitä on vähemmän. Toisekseen,
ympäristön roskaaminen noudattaa samaa kuviota, joka tunnetaan kriminologiassa
niin sanottuna "broken windows" -ilmiönä. Kun autiotalosta rikotaan ensimmäinen
ikkuna, muut ikkunat rikotaan hyvin nopeasti. Samoin roskia heitellään
alueille, jossa on muutenkin roskaista. Harva kävelee keskelle siistiä
puistoa ja heittää sinne ensimmäisen roskan. Niinpä siisti ympäristö konkreettisesti
vähentää sen tulevaa sotkuisuutta. Isokin alue pysyy helposti siistinä
Ulkona kävellessä näkee joka puolella roskia. Kuvitellaan, että jollain
alueella sata ihmistä päättää kerätä roskan päivässä. Se tekee viikossa
700 roskaa, kuukaudessa 3000 ja vuodessa 36 500 kerättyä roskaa. Ilmaantuuko
roskia tuota vauhtia ympäristöön muutoin kuin vappuna?
Tony Hagerlund
Paikallista osaamista lähellä asiakasta
Tänä vuonna 33 vuotta täyttävällä SKIPA Yhtiöt Oy:llä on pitkät perinteet ja vankka ammattitaito laadun tekijänä. SKIPA Yhtiöiden kokonaan omistamat SKIPA Isännöinti Oy ja SKIPA Kiinteistöpalvelut Oy toimivat Espoon keskuksen alueella lähiympäristöineen. Asiakasyhtiöt sijaitsevat Kauklahdesta aina Kauniaisiin ulottuvalla akselilla. Myös Helsingistä on muutamia isännöintikohteita. Tänä vuonna yhtiö on päättänyt uusia liikemerkkinsä. Uuden merkin väreissä toistuvat mm. toiminta-alueen puistojen ja metsien vehreys ja metsäpurojen ja Espoonjoen vesi.
Joustava toimintakulttuuri
Yhtiön linjan mukaan toiminnan pääpaino pysyy edelleen monipuolisesti kehittyvällä Espoon keskuksen alueella, toteaa toimitusjohtaja Juhani Lagerblom. SKIPA Yhtiöt Oy:n omistavat toimialueen taloyhtiöt, omistajiin lukeutuvat myös VVO ja Sato. Yhtiöllä ei ole henkilöomistajia. Juhani kertoo, että SKIPA Kiinteistöpalveluiden asiakkaana on lähes 100 hoitokohdetta eli taloyhtiötä tai liikekiinteistöä. Kohteissa asuu yli 8000 asukasta.
SKIPA Isännöinnin asiakkaana on viitisenkymmentä taloyhtiötä. Yhtiöt ovat reilun 30 vuoden taipaleella kokeneet monenlaisia haasteita, oman muutoksensa asiakaskunnan rakenteeseen matkan varrella ovat tuoneet isojen kiinteistönomistajien, kuten Espoonkruunun, VVO:n ja Saton strategisten linjausten muutokset. Kiitos joustavan toimintakulttuurin ja henkilökunnan hyvän työpanoksen, on kehityksessä pysytty mukana kiittelee toimitusjohtaja Lagerblom ja jatkaa: "Myös asiakkaat luottavat meihin ja osaamiseemme".
Joustavuus näkyy myös arjen käytännöissä. Tästä hyvänä esimerkkinä huoltopäällikkö Marjaana Nemlander mainitsee kiinteistökohtaisten huoltomiesten toiminnan, jotka työskentelivät keväällä poikkeuksellisesti kahdessa vuorossa, jotta koneet ja laitteet olivat täydessä käytössä ja talven hiekoitushiekka saatiin poistettua pihoilta mahdollisimman nopeasti pois kevään tieltä pölyämästä.
Isännöinti on haastavaa
Reilun vuoden SKIPA Isännöinnissä isännöitsijänä toiminut Nina Pesonen kertoo, työ on hyvin vaihtelevaa eikä mikään päivä ole samanlainen. Työ on mielekästä, sillä päivittäin saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten ja asioiden kanssa, Nina jatkaa. SKIPA Isännöinti Oy:n isännöitsijät ovat asiantuntijoita, joiden osaamisesta ja kokemuksesta syntyy vankka perusta pitkäaikaiselle yhteistyölle. Asiakkaiden luottamus on lunastettava jokapäiväisessä työssä. Vahva paikallistuntemus ja vuosien aikana kertynyt tietämys alueen kiinteistöistä edistää kestävään kehittämiseen perustuvaa suunnitelmallista kiinteistönpitoa.
Jokainen taloyhtiö on erilainen. On haastavaa oppia tuntemaan kukin yhtiö perusteellisesti, ja etenkin niiden hyvinkin erilaiset tavat toimia mainitsee isännöitsijä Auli Vehanen. Keskeinen osa isännöinnin ammattitaitoa on tarjota päätöksentekoa helpottavia perusteltuja ehdotuksia, jotka tarjoavat kokonaistaloudellisia hyötyjä kiinteistöjen kehittämisessä. Ennakoiva kiinteistönpitoajatus tulkitaan siten, että oikeat toimenpiteet toteutetaan sopivassa vaiheessa kiinteistön elinkaarta, aina oikeaan aikaan.
Kiinteistöpalvelut luovat viihtyvyyttä
SKIPA Kiinteistöpalvelut Oy:n kiinteistöpalvelutoiminta on yksi asiakaskiinteistöjen tärkeimmistä peruselementeistä sekä käyttäjien että omistajien kannalta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kiinteistöjen ylläpito suoritetaan ammattitaitoisesti, toteaa yhtiön palveluksessa jo 10 vuotta työskennellyt huoltopäällikkö Marjaana Nemlander. Kiinteistönhoitajat luovat ammattitaitoisella työllään asumismukavuutta ja turvallisuutta, toimivaa työympäristöä sekä kiinteistön pitkää ikää. Kiinteistönhoito, tekniset järjestelmät ja asiantuntijapalvelut yhdessä takaavat toimivan ja turvallisen asumis- sekä toimintaympäristön.
Hoidamme myös kiireelliset huoltotyöt ja välittömiä toimenpiteitä vaativat korjaukset, kertoo työnjohtaja Henna Asikainen. Päivystyspalvelut toimivat 24 tuntia vuorokaudessa. Tieto ongelmista vastaanotetaan heti ja apu toimitetaan viipymättä. Siivouspalvelut ovat osa kiinteistöpalvelujen kokonaisuutta. SKIPA Kiinteistöpalvelut tarjoaa ammattitaitoista siivouspalvelua erilaisiin tiloihin - aina ammattitaidolla ja luotettavasti. Siivous lisää tilojen viihtyvyyttä, parantaa asumisolosuhteita sekä sisäilman laatua. Yhtiö hoitaa myös ns. erillispalveluna mm. suursiivoustyöt, ikkunoiden pesut ja lattioiden peruskunnostukset sekä vaihtomattojen tilaamisen.
Palvelua myös viherhoidossa
Henna Asikainen on ulkoalueiden hoidon rautainen asiantuntija, jota tukee hänen Lepaalla, Hämeen ammattikorkeakoulussa suorittamansa hortonomi AMK -tutkinto, jossa hän keskittyi mm. maisemasuunnitteluun. Henna kertoo, että SKIPA Kiinteistöpalvelut palvelee kaikissa viheralueiden kunnossapitoon, rakentamiseen ja suunnitteluun liittyvissä asioissa.
Näin kesän kynnyksellä Henna kehottaa taloyhtiöitä huomioimaan pihaistutuksia tehdessään useita eri asioita. Hän muistuttaa, että parhaat istutusajankohdat ovat kevät ja syksy, jolloin maassa on kosteutta ja kasvit lepotilassa, eikä kastelua siksi tarvita niin paljon kuin kesällä. Kasvit tulee valita kasvupaikan maaperän, valoisuuden ja käyttötarkoituksen mukaan. Näyttävälle paikalle valitaan koristeellisia pensaita ja suojapensaaksi taas valitaan tiheitä ja nopeakasvuisia lajeja, jotka kestävät leikkausta. Hoidoltaan vaativia kasveja ei taloyhtiön pihaan ole aina hyvä istuttaa. Vanhoihin pihoihin kannattaa istuttaa myös uusia puita, jotta jotain jää jäljelle, kun vanhoja joudutaan kaatamaan pois esim. ikääntymisen, myrskytuhojen tai kasvitautien vuoksi. Sopivia pihapuita Espoon keskuksen alueen taloyhtiöiden pihoihin ovat esim. vuorijalava, pilvikirsikka ja serbiankuusi. Istutuksen jälkeen on kasveista huolehdittava erityisen tarkasti, kunnes ne ovat juurtuneet. Tämän vuoksi erityisesti kevätistutuksia on kasteltava runsaasti koko kesän ajan.
Yhteistyömahdollisuuksia tutkittava säännöllisesti
Yhteistyömahdollisuuksien suhteen on tämän päivän kilpailuyhteiskunnassa oltava jatkuvasti silmät auki, Lagerblom toteaa. Vuosien 2002 - 2003 aikana sekä Espoon Keskustan Huollossa että Suvelan Kiinteistöpalvelussa (nyk. SKIPA Yhtiöt Oy) tehtiin suunnitelmallista työtä, jonka tavoitteena oli yhden paikallisen kiinteistöhuolto- ja isännöintiyhtiön luominen yhtiöiden toiminta-alueelle. SKIPA Yhtiöt päätti kuitenkin lopulta olla hyväksymättä Espoon Keskustan Huollon sulautumista yhtiöön. Suunnitellut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet yhteistyön syventämisestä eivät olisi toteutuneet, mikä johti sulautumissuunnitelman raukeamiseen helmikuun lopussa kuluvaa vuotta.
Kristiina Hackman
Espoo 550 vuotta 2008
Vuonna 2008 Espoo täyttää 550 vuotta. Espoo on näin lähes 100 vuotta vanhempi kuin Helsinki. Espoo kuului keskiajalla Kirkkonummen seurakuntaan kappelina. Väestönkasvun ja kirkollisen vallan myötä espoolaiset saivat oman kirkon, seurakunnan ja kirkkoherran 1450-luvulla. Vuotta 1458 pidetään Espoon seurakunnan perustamisvuotena.
Juhlavuoden tavoitteet
Juhlavuosi toteutetaan Espoon kaupungin ja Espoon seurakuntayhtymän läheisenä yhteistyönä. Espoon 550-vuotisjuhlista tehdään kaikkien espoolaisten yhteinen juhla. Juhlavuoden päätapahtumat keskittyvät Espoon keskukseen ja Espoon tuomiokirkon ympäristöön elokuussa 2008.
Juhlavuoden tavoitteina on Espoon kaupunkikuvan syventäminen, espoolaisen identiteetin tukeminen, sekä espoolaisen perinteen, kotiseutuhistorian ja Espoon historian tunnetuksi tekeminen. Kaupunki lähestyy kaupunkilaisia siten, että ihmisläheinen mielikuva kaupungista vahvistuu.
Juhlavuoden hankkeet
Vuoden 2008 hankkeeksi on kaavailtu Espoonjokilaakson kunnostamista Lagstadin kotiseututalon ja Kaivomestarin kiinteistön välillä. Alueen molemmissa päissä voitaisiin toteuttaa rakennushankkeet: uusi kevyen liikenteen silta Lagstadin kotiseututalon ja kirkon välimaastossa ja saneerattu terveyslähde. Toisena merkittävänä hankkeena mainitaan tässä vaiheessa Sunan navetan kunnostaminen kulttuuri- ja asukastoimintaan. Kolmantena hankkeena on suunniteltu Espoon keskuksen vanhan asemarakennuksen uudelleensyntyä asukastalona.
Tommi Laakso
Sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.