Keski-Espoon Sanomat 2/2004

Keski-Espoon Sanomat 1/2005
ilmestyi maaliskuussa 2005

Hirvisuolle uusi ryhmäkoti
Mitä autismi on?
Suvelan lastentaloon viimein avoin päiväkoti
Seurakuntien uusi virastotalo Kirkonkymppi valmistui

Hirvisuolle uusi ryhmäkoti

Tammikuun alussa Hirvisuolla aloitti toimintansa uusi ryhmäkoti autistisille henkilöille. Uudessa suuren omakotitalon kokoisessa talossa on viisi asuntolapaikkaa, sekä yksi asumisharjoittelupaikka.

Autettua asumista

Ryhmäkodin vastaava ohjaaja Aki Kuivalainen kertoo asuntolan toiminnan olevan suunnattu sellaisille aikuisille ja aikuistuville henkilöille, joilla on jokin autismin kirjoon kuuluva oireyhtymä.

Ryhmäkodissa asuminen on autettua. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaat kaipaavat tukea arkielämän taitojen käyttämisessä ja opiskelussa ruuan laittamisesta henkilökohtaiseen hygieniaan. Aina asukkaiden ollessa kotona on paikan päällä myös henkilökuntaa. Iltaisin ja viikonloppuisin työntekijöitä on paikalla kahdesta kolmeen, ja ryhmäkodissa on päivystys myös öisin. Autettu asuminen voi olla joko pysyvää asumista, tai välivaihe harjoiteltaessa aikuiselämän taitoja. Tällöin voi myöhemmin olla mahdollista asua vähemmän ohjatusti tukiasunnossa.

Asumisharjoittelupaikalla käy viisi nuorta espoolaista vuorotellen, kukin viikon kerrallaan, harjoittelemassa yksinasumista ja arkielämän taitoja. Harjoittelun tarkoituksena on sekä elämänhallintaan liittyvien taitojen vahvistaminen, että tulevan asumismuodon arvioiminen.

Asuntolan pihapiiriin valmistuu toinen rakennus tulevaksi kesäksi. Uuteen rakennukseen muuttaa neljä asukasta omiin yksiöihinsä. Uudisrakennuksessa asuminen on ohjattua, eli henkilökuntaa on paikalla osan aikaa vuorokaudesta aina tarpeen mukaan.

Kaupungin tilat, yksityinen toiminta

Hirvisuon ryhmäkoti toimii Espoon kaupungin tiloissa. Käytännössä kaupunki omistaa tilat, ja ostaa tiloihin sisällön eli toiminnan Autismisäätiöltä. Kaikki asukkaat ovat espoolaisia.

Autismisäätiö on vuonna 1998 perustettu säätiö, jolla on toimintaa Espoon lisäksi Helsingissä, Kotkassa ja Turussa. Hirvisuon ryhmäkodissa on tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Uuden rakennuksen myötä työntekijämäärä kasvaa jonkin verran.

Pelkästään autismiin keskittyvää asuntolaa ei Espoossa ole toista Hirvisuon lisäksi. Uudet rakennukset istuvat hyvin viime vuosina kovasti tiivistyneeseen Hirvisuon maisemaan. Rauhaisa sijainti sopii hyvin asukkaille. Kuivalainen tosin toteaa, että ”palvelut voisivat olla lähempänäkin. Toisaalta alue on mukavan rauhallinen.”

Tony Hagerlund

Mitä autismi on?

Autismi on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jonka tarkkoja syitä ei tunneta. Autismi ilmenee aivojen "tietoliikenteessä" eli hermosolujen ja hermosoluverkkojen välisissä yhteyksissä. Autistisia oireyhtymiä esiintyy väestössä kaikkialla maailmassa. Esiintyvyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta arviolta noin 1 %:lla väestöstä on jokin autistinen oireyhtymä. Autismi on noin neljä kertaa yleisempää miehillä kuin naisilla.

Autismi ilmenee usein ongelmina sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen käytös voi olla heikkoa tai poikkeavaa, eleitä, ilmeitä eikä ruumiinkieltä osata käyttää eikä tulkita ja toisten tunteita ei osata tulkita eikä omia tunteita ymmärretä. Autistinen henkilö ei osaa kuvitella mitä muut ajattelevat.

Myös kommunikaatiossa on usein ongelmia. Muilta on hankalaa ottaa mallia, puheen ymmärtäminen on tilannesidonnaista, lapsilta puuttuvat mielikuvitus sekä roolileikit, leikkiminen on epätavallista. Autismiin liittyy usein rajoittunut ja toistuva käyttäytyminen. Autistisella ihmisellä voi olla vahvoja tottumuksia ja rituaaleja sekä halu pitää ympäristö samanlaisena ja muuttumattomana.

Autismia ja autismin kaltaisia piirteitä kutsutaan yleisnimityksellä autismin kirjo. Siihen kuuluvat muun muassa autismi, HFA (High Functioning Autism), Aspergerin oireyhtymä (AS), Tourettes, ADD (Attention Deficit Disorder) sekä kehitysvammaisuuteen tai muihin samankaltaisiin sairauksiin liittyvät autistiset häiriöt.

Autismista ei voi parantua, mutta kuntoutuksella voidaan vaikuttaa suuresti elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Käyttäytymisessä näkyvät ilmenemismuodot ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia, riippuen henkilön iästä, kehityksen tasosta, ja hänen saamastaan kuntoutuksesta.

Tony Hagerlund

Suvelan lastentaloon viimein avoin päiväkoti

Tammikuun puolessa välissä vietettiin Suvelan lastentalon avoimen päiväkodin avajaisia. Paikalle ilmaantui heti ensimmäisenä päivänä muutama innokas äiti lapsineen olihan avajaisia saatu odottaa yli kaksi vuotta.

Parin ensimmäisen toimintakuukauden aikana päiväkotiin on jo muodostunut vakituisten kävijöiden joukko, mutta toki uudet kävijät ovat tervetulleita. Aukiolopäivinä avoimessa päiväkodissa on piipahtanut yli kymmenen äitiä lapsineen ja on muutama isäkin uskaltautunut joukkoon. Useimmat kävijät ovat olleet Sunasta tai Tuomarilasta. Avoin päiväkoti on auki vain keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9-11.30 ja 14-16, koska samoissa tiloissa on vielä muutakin toimintaa.

Pääasiassa avoin päiväkoti on kohtaamispaikka, joka tarjoaa mahdollisuuden lapsiaan kotona hoitaville vanhemmille ja lapsille vapaamuotoiseen yhdessäoloon. Tavoitteena on, että vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja tapaavat samassa elämäntilanteessa olevia ja voivat keskustella heille tärkeistä asioista. Päiväkodissa voi käväistä silloin, kun siltä tuntuu ja aikaa on, eikä ilmoittautumista ei tarvita. Lapsille ei ole hoitoa tarjolla, vaan jokainen hoitaa omat lapsensa. Osallistuminen on maksutonta.

Toisinaan tarjolla on myös ohjattua toimintaa. Ohjelmassa on ollut mm. askartelu- ja lauluhetkiä. Äideille on ollut tarjolla hierontaa ja tupperware-esittely. Suunnitteilla on joitakin luentoja. Kävijät voivat itse esittää toiveita ja ideoita ohjelman suhteen. Tuleva ohjelma on mahdollista saada sähköpostilla kotiin, kun osoitteen antaa päiväkodin työntekijälle.

Palaute avoimen päiväkodin avaamisesta on ollut positiivista ja myös tiloja on kiitelty. Useampi huone ja leikkinurkkaus takaavat sen, että sisälle mahtuu isompikin joukko. Leluja ja huonekaluja ollaan vielä hankkimassa lisää, mutta silti kävijät ovat viihtyneet ja tunteneet olonsa kotoisaksi.

Avoimen päiväkodin toimintaa ei ole tarvinnut markkinoida, sillä kävijöitä on löytynyt puskaradionkin välityksellä. Suunnitteilla on, että toiminta laajenisi syksyllä. Päiväkotiin toivotaan toista työntekijää ja tarkoitus on, että se olisi syksyllä auki viitenä päivänä viikossa.

Kun Suvelan lastentalo kaksi vuotta sitten avattiin, ihmettelin kuinka meille luvatusta avoimesta päiväkodista oli olemassa vain kyltti tienposkessa ohjaamassa kulkijoita "ei minnekään". Silloin suunnitelmat olivat pysähtyneet virkamiesten punakynään ja säästöihin. Onneksi nyt meiltä puuttuu enää se kyltti, joka silloin poistettiin.

Jaana Leppäkorpi

Seurakuntien uusi virastotalo Kirkonkymppi valmistui

Helmikuun kymmenes päivä vihittiin käyttöön Kirkonkymppi, Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja Esbo svenska församlingin yhteinen virastotalo. Uuden talon ilme on avara ja värikäs, suorastaan lämmin. Sisätiloissa on käytetty paljon puuta, ja värisävyt ovat punertavia. Talon ulkoasussa on toistettu Espoon tuomiokirkon muotoja. Talo jakautuu kahteen siipeen, joiden välillä on maantasolla avara aula ja ylemmissä kerroksissa muita yhteisiä tiloja.

Tony Hagerlund
Kuva: Miina Hagerlund

Sivun alkuun