Keski-Espoon Sanomat

Keski-Espoon Sanomat 1/2004
ilmestyi maaliskuussa 2004

Sisällysluettelo

Puheenjohtajalta: Toimiva yhteistyö kaiken A ja O
Kolme ja puoli tuhatta hälytystä vuodessa
Ymmerstan koulu vietti avajaisiaan
Espoon keskukseen radan eteläpuolelle 2000 asukasta
Espoon keskuksen turvallisuuspalsta

Toimiva yhteistyö kaiken A ja O

Avoin keskustelu eri intressiryhmien, naapureiden ja ystävien kesken antaa parhaat eväät Espoon keskuksen kehittämiseksi turvalliseksi tulevaisuuden asuinalueeksi. Menneiden viiden viimeisen vuoden aikana on tapahtunut valtavan paljon, johtuen siitä tosiasiasta, että asukkaat ja päättäjät ovat löytäneet yhteisen sävelen kaupunkikeskuksen kehittämisessä. Tänä aikana meille on valmistunut Kanta-Espoon sosiaali- ja terveystalo Samaria, Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon liikunta- ja uimahalli, Lagstadin kotiseututalo ja Nupuriin uusi päiväkoti ja seurakuntatalo. Keski-Espoon koulua laajennettiin siivellä pari vuotta sitten. Samaan aikaan Karhusuon koulu oli perusparannuksen kohteena. Menneenä viikonloppuna vietettiin Ymmerstan koulun vihkiäisiä. Puhutaan kymmenien miljoonien eurojen hankkeista!

Uusia palveluja valmistuu kovaa tahtia

Espoon suurin maanrakennusurakka, Espoonportin kevyen- ja ajoneuvoliikenteen radan alikulku, on jo puolivälissä. Parhaillaan perusparannuksen alla ovat Muuralan sairaalan vanhat kiinteistöt 1920-luvulta. Hiippakunnan uusi toimitalo valmistuu loppuvuodesta Kirkkokadun varteen. Tänä vuonna alkaa Hösmärin koulun rakentaminen Sunassa, ja viimeistään ensi vuonna Koulumestarin koulun rakentaminen Muuralassa ja Lagstadin ruotsinkielisen yläasteen rakentaminen Lakelassa. Ammatillinen koulutus tullee saamaan Lehtimäessä vahvistusta, kun sinne siirretään teknisen alan opetus Matinkylästä vuonna 2006. Aseman kautta kulkeva ylikulkusilta on myös kehittämislistan kärkipäässä; olenkin sitä mieltä, että seuraavassa sopivassa käänteessä teemme kaikkemme, jotta pääsemme eroon tästä puistattavan rumasta ”putkesta” - yhteys tulee toteuttaa korkeatasoisesti.

Rikas menneisyys - loistava tulevaisuus

Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, myös Espoon keskuksen uuden aluekirjaston rakennustyöt käynnistyvät jo ensi vuonna Kauppakeskuksen Espoontorin laajennuksen rinnalla. Espoon keskuksella on rikas menneisyys ja vielä loistavampi tulevaisuus edessään. Suviniityn alueen ja rautatieaseman ympäristön rakentumisen myötä keskusta-alueesta Espoon keskuksessa on lähivuosina tulossa kaupungin viihtyisä, toimiva ja vetovoimainen keskusta, joka toreineen ja kävelyalueineen luo uutta ja mielenkiintoista ilmettä ja julkista tilaa ydinkeskustaan. Yhteydenotoista päätellen asuntotuotannon suhteen kaivataan erityisesti monipuolista pientalotuotantoa ja erityisesti keskusta-alueen palveluiden äärelle laadukkaita, avaria ja korkeatasoisia kerrostaloasuntoja senioreiden tarpeisiin. Pidetään yhdessä huolta siitä, että keskuksesta tulee meidän asukkaiden ja omien toiveidemme näköinen virkistys- ja viherympäristöjä unohtamatta.

Keväisin terveisin,

Tommi Laakso
puheenjohtaja

Kolme ja puoli tuhatta hälytystä vuodessa

Vuosi sitten aloitti Mikkelässä toimintansa Espoon neljäs paloasema. Paloasemalla on aina minuutin hälytysvalmiudessa paloauto ja ambulanssi.

Paloaseman miehitykseen kuuluu aina neljä palomiestä, kaksi palomiessairaankuljettajaa ja paloesimies. Ambulanssille hälytyksiä tuli viimeisen vuoden aikana noin 2600 ja paloautolle noin 750.

24 tunnin työvuorot

Palomiehen työvuoro kestää 24 tuntia, aamu yhdeksästä aamu yhdeksään. Tämän jälkeen hänellä on kolme päivää vapaata. Mikkelän paloasemalla työvuorossa kiertää keskimäärin neljä seitsemän hengen ryhmää. Keskimääräinen viikkotyöaika on 42 tuntia ja periaatteessa työvuorot ovat selvillä vuodeksi eteenpäin. ”Työajat eivät välttämättä sovi hyvin esimerkiksi kesämökkiläisille, kokonainen vapaa viikonloppu sattuu vain kerran kuussa. Toisaalta on tällaisissa työajoissa etunsakin.” toteavat paloesimies Jani Haanpää ja palomiehet Unto Koukkunen, Jari Savanoja, Christian Tallberg, Jari Mäkelä ja Jouni Gerres. ”Perheellisillä on tähän sopeutumista, mutta toisaalta vuorojen välissä on vapaa-aikaa.”

Palomiesten 24 tunnin työvuoro jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen 12 tuntia aamu yhdeksästä ilta yhdeksään on niin sanottua aktiivipalvelusta, jonka aikana hälytystehtävien lisäksi huolletaan ja korjataan kalustoa, koulutetaan ja kouluttaudutaan, harjoitellaan ja voidaan tehdä lähistön palotarkastuksia. Työaikaan kuuluu aina myös pakollinen liikuntatunti. Ohjelmassa voi olla valistustilaisuuksia esimerkiksi lähiseutujen päiväkoteihin ja kouluihin. Tällöin paloauto ja neljän palomiehen ryhmä liikkuu kuitenkin aina yhdessä ja lähtee tarvittaessa saman tien hälytykseen.

Työvuoron toinen puolisko ilta yhdeksästä aamu yhdeksään on varuillaan oloa. Tällöin työtehtäviin kuuluvat hälytykset ja niiden jälkeinen kalustonhuolto. Jokaisella on oma lepohuone, jossa varuillaan olon aikana voi opiskella, lukea ja tarvittaessa levätä. Varuillaan olon aikana hälytystehtäviin lähdetään minuutissa.

Eri kiireellisyysluokan tehtäviä

Pelastusyksiköiden toimintaa ohjataan hälytyskeskuksesta. Siellä tiedetään kaikkien yksiköiden sijainti ja tila, eli ovatko ne valmiina hälytykseen. Kullakin paloasemalla on oma alueensa, Mikkelällä Espoon keskus ja Pohjois-Espoo. Hälytyksen sattuessa paikalle ohjataan ensi sijassa lähin yksikkö, mutta sen ollessa muissa tehtävissä, paikalle saapuu seuraavaksi lähin. Tavoitteena on aina ehtiä paikalle kuudessa minuutissa hälytyksestä.

Hälytyskeskus määrittää tapaukset kiireellisyysluokkiin. Kiireellisempi tapaus voi syrjäyttää kiireettömämmän – näin on mahdollista että paloauto voi lähteä peltikolarionnettomuuspaikalta kesken kaiken asuntopaloa sammuttamaan.

”Tyypillinen tehtävä”

Siihen ei ole määritelmää millainen ”tyypillinen tehtävä” on. Ambulanssilla on hälytyksiä vuodessa miltei kolme tuhatta ja paloautollakin miltei tuhat, joten mukaan mahtuu kaikenlaisia tapauksia. Paloauton tehtävistä osa liittyy sairaskohtauksiin ja ensiapuun, paloautossa on näet neljä koulutettua ammattilaista ja samat varustukset kuin ambulanssissakin.

Valmius mitä moninaisimpiin tehtäviin löytyy. Paloasemalla on kolme perävaunua, jotka voidaan kytkeä paloauton perään. Yhdessä on vene mahdollisia vesipelastuksia varten, toisessa varustukset öljyonnettomuuksien varalle ja kolmannessa mönkijä ”jos vaikka tarvitsee päästä nopeasti Oittaan laduille.” Loppujen lopuksi Espoon keskuksen lähistö on maantieteeltään varsin vaihtelevaa – maastoa on korkeista kerrostaloista miltei luonnontilaisiin aarniometsiin.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella 370 työntekijää

Tämän vuoden alussa aloittanut Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos kattaa 15 kuntaa ja sillä on siinä 370 työntekijää. Alue jakautuu Espoon, Lohjan ja Tammisaaren toimialueisiin. Espoon toimialueeseen kuuluvat Espoon ja Kauniaisen kaupungit sekä Kirkkonummen kunta. Työntekijöitä alueella on noin 270. Länsi – Uudenmaan pelastuslaitoksen suurimpana kuntana Espoolla on pääasiallinen vetovastuu, ja kaikki noin 370 työntekijää ovat toimipaikasta välittämättä Espoon kaupungin virkamiehiä.

Nopeaa toimintaa

Tehdessäni lähtöä asemalta paloautolle tuli hälytys Suvelaan. Kovin sopivaa, näin artikkelin kirjoittamisen ja kuvaamisen kannalta. Paloaseman hälyttimet kytkeytyvät päälle, faksi tulostaa osoitteen ja kertoo mistä kartaston ruudusta on kyse. Tämä siksi, että jos osoitetta ei tunneta, niin suunta on saman tien kuitenkin oikea.

Digitaalisissa kameroissa kestää hetken ennen kuin kuva tallentuu kameran muistiin, joten kuvia ei voi ottaa sarjana. Kaikkineen lähtötohinassa ehdin ottaa kuusi kuvaa, joista viimeisimmässä näkyi paloauto Espoon väylän ja Espoontien risteyksessä. Nopeaa toimintaa.

Keski-Espoo –seuran verkkojulkaisuissa kuvia Mikkelän paloasemalta.

Tony Hagerlund

Ymmerstan koulu vietti avajaisiaan

Viime syksystä toiminut Ymmerstan koulu vietti avajaisiaan suomalaisen kulttuurin päivänä lauantaina 28. helmikuuta. Alkuun ohjelmaa oli oppilaille ja heidän vanhemmilleen ja myöhemmin kutsuvieraille.

Ymmerstan koulussa opiskelee tällä hetkellä 170 lasta esiopetusryhmästä viidesluokkalaisiin. Koulussa painotetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sekä media- ja ilmaisutaitojen opetusta, ja se ilmenee myös koulun sisustuksessa. Kirjahyllyjä ja viihtyisiä lukunurkkauksia on sijoiteltu eri puolille koulua.

Tony Hagerlund

Espoon keskukseen radan eteläpuolelle 2000 asukasta

Asukasillassa helmikuun 23. päivä kaupungin edustajat esittelivät alustavia suunnitelmia Suviniityn ja rautaiteradan eteläpuolen kaavamuutoksista. Alueelle on suunnitteilla niin yhdistetty ostoskeskus ja kirjastorakennus niin sanotulle valtion virastotalon tontille, kuin myös asuntoja noin 2000 asukkaalle.

Tällä hetkellä suunnitellaan alueen kaavoituksen muuttamista. Pääosa alueen rakennusoikeuksista on kaavoitettu liike- ja teollisuusrakentamiseen, ja tätä on tarkoitus muuttaa asuntopainotteisemmaksi. Alueelle on suunnitteilla ”keskustamaista, korkeatasoista kaupunkirakentamista ja lisää liiketilaa”. Käytännössä alue jaetaan moniin eri osiin, joille tehdään omat kaavamuutoksensa. Tällä tavoitellaan sitä, että eri alueet voisivat edetä eri tahtia, eikä toteuttamisessa jouduta odottamaan kaikkien kaavan osien muutosten hyväksymistä. Samassa yhteydessä käsitellään myös mahdollista joukkoliikenneterminaalin toteuttamista nykyisen torin paikalle.

Tilaisuudessa oli esillä useita vaihtoehtoisia ja alustavia toteutusmalleja asuntorakentamiseen. Rakennukset on tarkoitus pitää matalina, 2-4 kerroksisina, ja Suvelan vastainen, harjulla sijaitseva metsikkö säilyy koskemattomana. Niin sanotulle pääkirjastotontille suunnitellaan tiloja päiväkodille ja koululle.

Hanke on vasta aluillaan. Ostoskeskus ja kirjastotilojen suhteen hanke on pitkällä ja rakentaminen voi alkaa jo vuoden kuluessa, mutta muutoin rakentamisessa tuskin päästään alkuun neljään, viiteen vuoteen. Asukkailla on hyvin aikaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa alueen muotoutumiseen.

Tony Hagerlund

Espoon keskuksen turvallisuuspalsta

Tämä on Keski-Espoon Sanomien uusi vakiopalsta. Turvallisuuspalsta on osa Espoon keskuksen ja lähiympäristön turvallisuusprojektia, jota kutsutaan SAFETY-projektiksi. Omat työryhmänsä, jotka on koottu mainittujen alueiden asukkaista, on perustettu Kirkkojärvelle ja Suvelaan. Projektin tavoitteena on pitkäjänteinen toiminta rikospelon ehkäisemiseksi sekä ympäristön perusparantamisen että kommunikaation keinoin. Suvelan työryhmä jätti helmikuun alussa Espoon kaupunginhallitukselle 5 aloitetta ympäristön perusparantamisesta, Kirkkojärven työryhmä suunnittelee siivoustalkoita keväälle.

Turvallisuus on meille kaikille tuttu asia ja tunteen säilyttäminen on meille tärkeää. SAFETY-projektin taustavoimana on Espoon kaupunki, mutta itse toiminnasta ja sen muodosta vastaavat asukkaat itse. Projektin käynnistyi tänä vuonna osana Espoon keskuksen kehittämistyötä.

Suvelan työryhmä, jossa itse olen jäsenenä, perustettiin viime keväänä. Työryhmän puheenjohtajana toimii Keski-Espoo -seuran puheenjohtaja Tommi Laakso. Ryhmän muut jäsenet ovat Markku Mikkelson, Maija Jämsä ja allekirjoittanut. Työryhmä täydentää tarvittaessa itse itseään.

Kaiken toiminnan perustana on asukaslähtöisyys. Työryhmä päätti ensimmäisessä kokouksessaan viime keväänä tehdä Suvelan alueella kirjallisen asukaskyselyn. Kaavakkeita jaettiin kaikkiaan 500 kpl, joista neljäsosa palautettiin. Määrä oli parempi kuin odotettiin - aihe selvästi herätti kiinnostusta.

Kolmannessa kokouksessa elokuun puolivälissä oli ideariihen paikka, jolloin asukaskyselyn vastausten perusteella hahmoteltiin ne ajatukset ja ideat, joita rikospelon ehkäisemiseksi pyritään viemään eteenpäin. Asiasta pidettiin myös kaksi yleisötilaisuutta 3. syyskuuta ja 2. lokakuuta, jossa käytiin vuoropuhelua asukkaiden kanssa siitä, ovatko ryhmän kyselyn pohjalta esittämät toimenpiteet oikeansuuntaisia - ne saivat myönteistä tukea. Ensimmäisessä tilaisuudessa esiteltiin myös Kirkkojärven työryhmän teettämän kyselyn tuloksia.

Lokakuun alussa työryhmä kokoontui jälleen pohtimaan etenemistietä kunkin ehdotuksemme suhteen; ideat oli jaettu ympäristö (Y) koskeviin toimenpiteisiin ja kommunikaatiota koskeviin toimenpiteisiin (K). Näin saimme aikaan ns. YK-suunnitelman rikospelon ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Mainitsen tässä kolme tärkeää ympäristötoimenpidettä, joita ovat pusikoitumisen ehkäisy, valaistuksen parantaminen ja toimenpiteet ravintola Satulinnan aiheuttamien häiriöiden poistamiseksi.

Kommunikaation kehittämiseen tähtäävät mm. tämä turvallisuuspalsta ja hankkeelle avatut omat internet-sivut, linkin niille löydät Keski-Espoo -seuran sivuilta www.keskiespooseura.fi. Kommunikaatiolla pyritään myös oikaisemaan asioita vääristeleviä vanhoja huhuja ns. kaupunkilegendoja. Ei vanhaa painolastia tarvitse minkään alueen ikuisesti kantaa. Poltetaan vanha karsta pois kuten raketti sen ampaistessa kohti avaruutta rankan alkukiihdytyksen jälkeen. On muistettava, että rikospelon poistamiseen tarvitaan koko kylä - meidät kaikki. Aloitetaan sillä, että muistamme tervehtiä naapuria.

Ensi keväänä lähetetään Suvelassa jälleen 500 kyselykirjettä ja tulosta verrataan viime kevääseen. Toivotaan, että jokainen kyselyn saanut palauttaa sen myös. Tämän jälkeen työryhmä tarkistaa jälleen toimenpiteet ja niiden suunnan - onko myönteistä kehitystä tapahtunut? Jo tässä vaiheessa projektia voidaan saadun palautteen pohjalta sanoa, että kyllä asukkaat Suvelassa viihtyvät...!

Maija Haataja

Sivun alkuun