Keski-Espoon Sanomat

Keski-Espoon Sanomat 1/2001
ilmestyi maaliskuussa 2001

Sisällysluettelo

Espoon keskus - miten tästä eteenpäin?
Espoonjokilaakso arvoiseensa kuntoon
Navetasta kuvataidetaloksi

Espoon keskus - miten tästä eteenpäin?

Vuoden 1999 touko - kesäkuussa toimintansa aloittanut kaupunginjohtaja Marketta Kokkosen ja DI Hans Korsbäckin johdolla toiminut Espoon keskuksen kehittämisprojekti asetti tavoitteekseen yhteistyöverkostojen avulla Espoon keskuksen julkisten palvelujen, kaupunkimiljöön ja ympäristön tason parantamisen sekä alueen imagon ja identiteetin kehittämisen ja vahvistamisen siten, että alueesta muodostuisi viihtyisä, elinkeinoelämältään monipuolinen, kulttuurihistorialliseen taustaansa tukeutuva vetovoimainen asuin- ja työpaikka-alue.

Mikä oli kehittämisprojektin tarkoitus?

Projektin tuli laatia työnsä päätteeksi loppuraportti. Loppuraporttiin, joka vast´ikään saapui painosta, on koottu selvitys projektityön aikana esillä olleiden ja useiden asukkaiden toivomien ja kiirehtimien toimenpiteiden ja hankkeiden etenemisestä. Useimpien hankkeiden toteuttaminen on vasta suunnitteluvaiheessa, mutta kuitenkin lähempänä toteutumista kuin vielä kaksi vuotta sitten uskottiinkaan. Ilahduttavinta on, että uusi terveysasema on jo rakenteilla, rahoitusmalliratkaisut liittyen Kuninkaantien lukioon ja uimahalliin tulevat kaupunginvaltuuston päätettäväksi kevään loppupuolella ja Espoonportin ajoneuvoalikulun suunnittelu alkaa syksyllä. Myös Espoonjokilaakson, Espoon kirkon ympäristön ja Kirkkojärven alueen virkistyspuistosuunnitelmaa ryhdytään nyt tekemään - varsinainen toteutus alkanee viimeistään ensi keväänä.

Kehittämisprojektilla itsellään ei ollut päätösvaltaa eikä määrärahoja käytettävissään, joten projektin luonne on ollut ideoiva, keskusteleva ja yhteistyöverkostoja aktivoiva.

Projektin johtoryhmässä ja työvaliokunnassa oli edustettuna keskeisiä alueen toimijoita. Heidän samoin kuin aktiivisten asukkaiden, eri yhdistysten ja elinkeinoelämän edustajien myötävaikutuksella ja yhteistyöllä on saatu vauhtia useille toimenpiteille ja määrärahavaraukset kaupungin taloussuunnitelmaan toivottujen hankkeiden toteuttamiselle.

Erittäin merkityksellistä on ollut alueneuvottelukunnan rooli ja mukana olleiden eri toimijoiden keskeinen yhteistyö, joka toivottavasti on jäänyt pysyväksi toimintamuodoksi. Esimerkit useista muista kaupungeista ja aluekeskuksista osoittavat, että vain yhteisellä ponnistuksella, toimintatapojen muuttamisella ja yhdessä asioista ja menettelytavoista sopimalla tehdään alueiden kehittämisessä pysyvää tulosta.

Espoon keskuksen tärkeimmät hankkeet

Kehittämisprojektin näkemyksen mukaan kolme tärkeintä, välittömästi toteutettavaa hanketta tai hankeryhmää ovat:

1. Aseman seudun maankäytön tehostaminen, liiketonttien rakentaminen ja nykyisten rakennusten passiivisten alakerrosten elävöittäminen. Näistä kiireellisimpiä ovat ns. valtion virastotalotontin toteuttaminen ns. public - private - people periaatteella siten, että alueelle suunnitellaan ja toteutetaan tilat kirjastolle oheispalveluineen, nuorisotilat, muita kaupungin toimintatiloja ja yritysten toimintatiloja niin, että tilojen yhteiskäyttöä suosivasta monitoimihankkeesta muodostuu alueen asukkaiden "olohuone" monipuolisine, korkeatasoisine palveluineen.

2. Infrastruktuurin täydentäminen rakentamalla Espoonportin radan alikulku ajoneuvoliikenteelle ja toteuttamalla siihen liittyvät katu- ja risteysjärjestelyt, kuten Siltakadun rakentaminen. Uusilla liikennejärjestelyillä parannetaan radan etelä- ja pohjoispuolen toiminnallisia mahdollisuuksia ja ne turvaavat asemanseudun ja kehittyvän Bemböle - Lommilan alueen sekä näiden väliin jäävän oppilaitoskeskittymän, tulevan uimahallin, lukion ja liikuntatilojen sekä Espoonjokilaakson tulevan virkistyspuistoalueen saavutettavuuden ja toimivuuden.

3. Alueen yleisilmeen kohentaminen parantamalla ympäristön rakenteita, huolehtimalla siisteydestä ja puhtaanapidon tasosta sekä toteuttamalla erityisesti virastokeskuksen rakennusten peruskorjaustoimenpiteet ja koko alueen valaistuksen tehostaminen "valon kaupunkikeskus" - idean pohjalta.

Projektin keskeiset tulokset

Keskeisinä tuloksina tai edistysaskelina projektimuotoisesta työskentelystä Espoon keskuksen kehittämiseksi voidaan todeta seuraavaa:

1. On luotu toimivia yhteistyöverkostoja asukkaiden edustajien ja muiden alueen toimijoiden sekä kaupungin eri toimialojen yksiköiden välille. Toistemme tunteminen helpottaa jatkossakin asioiden esille ottamista ja hoitoa.

2. Asemanseudun maankäytön tehostamisesta ja liiketonttien rakentamisesta on käyty alustavia neuvotteluja alueen kiinteistönomistajien kanssa ja yhteistyö mm. ns. valtion virastotalotontin ja muiden liiketonttien suunnittelussa ja toteuttamisessa on käynnistymässä.

3. Espoon keskuksen alueella on tehty paljon pieniä pikaparannustoimenpiteitä: poistettu töhryjä, oikaistu liikennemerkkejä, valaisinpylväitä, viitoitusta, hoidettu viheralueita, lisätty istutuksia, tehostettu puhtaanapitoa jne.

4. Teknisen keskuksen toimeksiannosta on laadittu Espoon keskuksen ympäristön perusparantamissuunnitelma, joka on nyt toteuttamisvaiheessaan ja jonka tulokset näkyvät pääosin vuosina 2001-2002. Suunnitelmaan sisältyy mm asemanseudun, Espoontorin ja virastokeskuksen yleisilmeen kohentaminen monin eri keinoin. Esimerkiksi aseman ja asemasillan kunnostus ja elävöittäminen, kaupungintalon edustan ja Holvipihan kunnostukset, kevyen liikenteen opastusjärjestelmän toteuttaminen, valaistuksen tehostaminen ym. kuuluvat ohjelmaan. On toivottavaa, että viimeistään perusparannustöiden valmistuttua, alueen puhtaanapidon taso saadaan pysyvästi paremmaksi, jotta kohennustoimet eivät jää lyhytvaikutteisiksi.

5. Suunnitteilla oleva kameravalvontaan perustuva turvajärjestelmä tullee toteutuessaan auttamaan myös siisteyden ja turvallisuuden parantamisessa ja ylläpitämisessä.

6. Projektin työskentelyssä on löytynyt riittävästi yhdensuuntaista tahtoa suurten palveluhankkeiden priorisoimiseksi, jolloin on saavutettu myönteisiä tuloksia. Suuret palveluhankkeet, jotka ovat vuosikausia tai -vuosikymmeniä olleet asukkaiden toivelistalla on nyt saatu suunnitteluvaiheeseen ja mm. sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentaminen Muuralan terveyskeskuksen tontille on aloitettu. Tulevana viisivuotiskautena tullaan kaupungin taloussuunnitelman mukaan toteuttamaan mm. seuraavia suuria hankkeita: Kuninkaantien lukio uimahalli- ja liikuntatiloineen, Keski-Espoon aluekirjasto oheistoimintoineen ja samaan yhteyteen nuorisotiloja yms., Espoonportin radan alikulkutunneli ajoneuvoliikenteelle ja Sunantien - Siltakadun risteysjärjestelyt.

7. Lagstadin ruotsinkielisen yläasteen suunnittelun aloittamiseen on varauduttu.

8. Espoonjokilaakson / Kirkkojärven alueen suunnittelun käynnistämisestä on kaupunginhallitus tehnyt päätöksen. Tavoitteena on saada alueelle monipuolinen virkistyspuisto Espoonjoen vesiaihetta, Espoon kirkon ja sen lähiympäristön kulttuurimaisen asemaa korostaen ja kehittäen.

9. Projektityön kuluessa on nähty erityisen tärkeänä alueen nuorison toiminta- ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen, maahanmuuttajien aseman ja monikulttuurisuuden huomioiminen eri toiminnoissa ja alueen turvallisuuskysymysten huomioonottaminen ja parantaminen. On pyritty luomaan yhteistoimintamuotoja näiden asioiden hoitamisessa. Espoon seurakuntien ja Espoon poliisin tiivis yhteistyö kaupungin omien yksiköiden mm. nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa on tuottanut tuloksia ja uudenlaisia toimintatapoja.

Kehittämisohjelmasuositukset

Nykyisessä kokoonpanossaan kehittämisprojektin työ on saatettu päätökseen. Kuitenkin eräät tärkeiksi katsotut hankkeet, jotka ovat vielä idea/suunnitteluvaiheessa on tarkoitus saattaa jatkotoimenpiteitä varten kaupunginhallitukselle, joka ottaa kantaa niiden toteuttamiseen ja valmisteluvastuuseen. Hankkeiden etenemisestä edellytetään raportoitavan jatkossa kaupunginhallitukselle. Valtaosaltaan nämä keskeneräiset hankkeet ovat juuri sellaisia, jotka edellyttävät useiden toimijoiden, yksityissektorin ja kaupungin yhteistoimintaa.

Projektityöskentelyn aikana on toteutettu pienehköjä toimenpiteitä ja kaupungin talousarvioon tai taloussuunnitelmaan sisältyvät hankkeet, myös esim. ydinkeskustan ympäristön perusparantaminen, etenevät toimialojen toimesta suunnittelun ja toteutuksen vaatimassa aikataulussa. Lisäksi eräistä hankkeista, kuten Espoonjokilaakson suunnittelusta tai Espoon keskuksen kotiseututalon toteuttamisesta kaupunginhallitus on päättänyt erikseen.

Edellä mainittujen lisäksi kehittämisprojekti esittää toimenpidesuosituksinaan kaupunginhallitukselle seuraavien kehittämishankkeiden vireille saattamista ja toteuttamista toimialoilla. Tarvittaessa nimetään yhteistyöryhmiä tai vastuuhenkilö valmistelemaan ja seuraaman toimenpiteiden toteuttamista:

1. Huolehdittava taloussuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden määrärahavaraukseen nähden oikea-aikaisesta suunnittelun aloittamisesta ja toteutuksesta.

2. Espoon keskuksen nuorison kokoontumistilojen ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen.

3. Maahanmuuttajien huomioonottaminen - monikulttuurisuus: kokoontumistilojen ja työllistymismahdollisuuksien edistäminen.

4. Turvallisuuskysymykset: laaditaan ja toteutetaan alueelle pilottihankkeena turvallisuussuunnitelma osana kaupungin turvallisuusstrategiaa.

5. Alueen siisteyden ja puhtaanapidon tason nosto, yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen.

6. Turvallisuusvalvontajärjestelmän aikaansaaminen ydinkeskustan alueelle.

7. Virastokeskuksen rakennusten peruskorjaaminen, valaistussuunnitelman laatiminen ja "valon kaupunkikeskus" -hankkeen toteuttaminen.

8. Radan eteläpuoleisten alueiden ja virastokeskuksen maankäytöllisten kehittämishankkeiden edistäminen.

9. Kirkkojärven asuntoalueen perusparantaminen.

Kiitokset kaikille aktiivisille

Espoon keskuksen kehittämisprojekti kiittää kaikkia yhteistoimintaosapuolia, jotka ovat aktiivisesti osallistuneet ja omalla panoksellaan edistäneet Espoon keskuksen kohentamista. Pieniä parannuksia on jo saatu aikaan ja ydinkeskustan yleisilmettä saadaan näyttävästi parannetuksi jo ensi kesänä, mutta konkreettiset huomattavat tulokset alkavat näkyä vasta lähivuosina.

Irmeli Kuusinen ja Tommi Laakso

Espoonjokilaakso arvoiseensa kuntoon

Espoonjoen varren näkymät ja tunnelma ovat jo nyt paikoitellen hienointa, mitä Espoon keskuksessa on. Silti jokilaakso ja erityisesti Kirkkojärven alue kaipaa kunnostusta onhan kyse Espoon synnyn kannalta keskeisestä alueesta. Kirkkojärven palauttamisesta ja muista alueen parantamistarpeista onkin vuosien varrella tehty useita aloitteita. Jopa puolalaiset arkkitehdit, joiden työn jälki näkyy Espoon keskuksen suunnittelussa, ehdottivat järven palauttamista 60-luvun loppupuolella.

Uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa tammikuun lopulla hyväksyttiin kaupunginhallituksen päätös toimenpiteistä Espoonjokilaakson kehittämiseksi. Se osoittaa sen, että aloitteilla ja aktiivisella kansalaistoiminnalla on mahdollista vaikuttaa asioiden kulkuun. Tosin juuri nyt monien kaavoitusratkaisujen takiakin alueen kehittäminen on tullut ajankohtaiseksi. Esimerkiksi Espoon keskuksen - Bembölen kehittämissuunnitelmassa otettiin kantaa mm. Kirkkojärven alueen kehittämiseen.

Jokilaakson suunnittelussa tullaan korostamaan alueen kulttuurihistoriallisia arvoja. Espoon kivikirkko on seisonut joen rannalla aina 1400-luvulta lähtien ja sen lähiympäristön parannustoimet tulee tehdä hyvin harkitusti. Espoonväylän ja Kirkkokadun välistä aluetta onkin tarkoitus kehittää luonteeltaan viimeisteltynä puistoalueena kävelypolkuineen, levähdyspaikkoineen ja istutuksineen.

Useissa aloitteissa on vaadittu Kirkkojärven palauttamista, mutta kaupunginhallitus ja lautakunnat päätyivät sellaiseen ratkaisuun, että suunnittelun yhteydessä tutkitaan Espoonjoen laajentamista poukamilla, altailla ja lammikoilla. Myös ympäristölautakunta totesi omassa lausunnossaan, että alueen yleisilmeen parantamiseksi tulisi jonkinlainen vesielementti toteuttaa, mutta piti järveä pienimuotoisempaa ratkaisua parempana. Samalla se huomautti, että järven palauttamisessa saisimme varautua pitkäaikaiseen vesioikeudelliseen lupakäsittelyyn. Aikaisemmin ympäristökeskus on esittänyt huolensa mahdollisen järven veden laadusta. Ainakin alkuaikoina ongelmia saattaisi tulla mm. heikon happitilanteen ja ravinteiden liukenemisen takia, eikä järvi tulisi soveltumaan vaativaan virkistyskäyttöön.

Vesiaiheen lisäksi Kirkkokadun ja Turunväylän väliselle alueelle on tarkoitus sijoittaa liikuntaa ja ulkoilua palvelevia rakenteita, kuten polkuja, joen ylittäviä siltoja, levähdyspaikkoja ja katoksia sekä joen rantaan lasten kahluupaikka ja venevalkama. Alueesta on siis tarkoitus kehittää monipuolinen lähivirkistysalue kaikille meille Espoon keskuksen tuntumassa asuville.

Turunväylän pohjois- ja itäpuolelle sijoittuva jokilaakson alue on tarkoitus jättää valtaosaltaan luonnonmukaiseen tilaan. Joen virkistyskäyttömahdollisuuksista on kuitenkin tarkoitus huolehtia. Näiden suuntaviivojen pohjalta toteutetaan maisemansuunnittelukilpailu. Tavoitteena on, että alueen toteuttaminen alkaa vuoden 2002 aikana ja tulee kestämään useamman vuoden. Välittömiä parannustöitä, jotka eivät haittaa alueen jatkosuunnittelua voidaan tehdä jo tämän vuoden aikana ja toivottavasti myös tehdään. Tällaisia toimia ovat mm. puuston harvennukset ja hoito sekä Kirkkojärven niittyjen hoito.

Näyttää siis siltä, että viimein on huomattu keskustamme ympäröivän alueen arvo ja tärkeys koko Espoon imagolle. Silti se ei merkitse sitä, etteikö alueemme asukkaiden kansalaistoimintaa ja aloitteellisuutta edelleen tarvita. Nykyaikaisen suunnittelun periaatteisiin kuuluu se, että asukkaiden toiveet ja näkemykset otetaan huomioon ja näin varmasti tulee olemaan jokilaaksommekin suunnittelussa. Meillä kaikilla on siis oikeus odottaa asukas- ja kuulemistilaisuuksia sekä aktiivista tiedottamista alueen suunnittelun ja toteutuksen etenemisestä.

Jaana Leppäkorpi

Navetasta kuvataidetaloksi

Espoon kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 15. helmikuuta yksimielisesti lähettää lautakunnan jäsenten tekemiä ehdotuksia virkamiesvalmisteluun. Jorma Salojärvi teki ehdotuksen "Sunan navetta kuvataidetaloksi" -selvityksen tekemisestä lautakunnan huhtikuun kokoukseen mennessä. Keski-Espoo -seura seuraa ehdotuksen etenemistä. Nykyisin Kannusillanmäen kupeessa seisova navetta toimii liikennevalojen korjauspajana. Viereinen Lagstadin vanha kansakoulu korjataan lähivuosina Espoon keskuksen kotiseututaloksi.

Sivun alkuun