| Keski-Espoon Sanomat 1/1990 ilmestyi maaliskuussa 1990 |
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus:
Toinen vuosi, toiset kujeet
Puheenjohtajalta: Toinen toimintavuosi
alkamassa
Asukkaille tarjotaan yhteistyötä
Espoossa hoidettiin paremman väen terveyttä
Keski-Espoo -seura kiirehtii monitoimitaloa
Keski-Espoo -seuran ensimmäinen vuosi
... ja sateen sattuessa peruutettu
Mielipiteitä
Keski-Espoo -seura edelleen vailla tunnusta
Pääkirjoitus:
Toinen vuosi, toiset kujeetKeski-Espoon Sanomien toinen vuosi on alkamassa. Jotkut ehkä epäilivat, tokko tämmöistä enää tarvitaan; luettavaa riittäisi ilmankin. Tuttavilta on kuitenkin kuulunut, ella luettu on. Oman kylän lehteä, vaatimatontakin on hauska selata. Sen sivuilla näkyy tuttuja paikkoja, tuttuja tapahtumia, ystäviä. Ja sen sivuille on jokaisella lupa kirjoittaa (tai piirtää tai valokuvata).
Huolimatta lehden tekoon osallistuvien julkisestakin poliittisesta väristä on Keski-Espoo -seura täysin sitoumatonja puoluepoliittisesti riippumaton. Siksi toivomme Keski-Espoon Sanomiin mahdollisimman monenlaisia mielipiteitä - äänekkäimmät eivät ehkä olekaan enemmistö, eikä asukkaiden näkemyksistä saa oikeaan kasitystä.
Tähän lehteen on koottu kohokohtia viime vuodesta: valtakunnalliset kotiseutupäivät, retkiä ja tapahtumia. Tänä keväänä Keski-Espoo -seura toivottaa keskiespoolaiset tervetulleiksi seuraavan kerran aprillipäivänä, jolloin Suvelassa vietetään koko perheen rattoisaa sunnuntaita.
Keski-Espoo -seura on suunnitellut harrastusta pienemmälläkin joukolla. Jos kiinnostusta on, seura on valmis perustamaan toimikuntia, kerhoja, joiden toiminta voi vaihdella squashin peluusta postimerkkeilyyn ja rullalautailuun. Tukea on myöhemmin luvassa, joko avustuksina tai apuna tilojen hankinnassa.
Leena Suoniemi-Särkijärvi
Puheenjohtajalta:
Toinen toimintavuosi alkamassaKeski-Espoo -Seuran ensimmäinen toimintavuosi on takanapäin. Penrustava kokoushan pidettiin 31.1.1989. Toimintakertomuksesta selviää lähemmin, mitä kaikkea ehdittiin touhuta vuoden aikana. Ehkä on paikalllaan mainita mielenkiintoisimmat tapahtumat, joihin osallistuttiin ja jotka työllistavät johtokuntaa ja sen nimeämiä järjestäjiä eniten.
Vaikuttavin tapahtuma oli ilman muuta valtakunnalliset kotiseutupaivät, jotkajärjestetiiin keväällä Espoossa. Puitteet olivat komeat, uusi juuri avattu kulttuurikeskus Tapiolassa. Siellä oli seminaareja ja juhlatilaisuuksia koko viikon ajan.
Seura osallistui kaupunginosayhdistysmessuille, joissa oli mahdollisuus esitellä seuraa ja sen toiminta-aluetta. Käytössä oil torimyyntiteltta, jonka sisustimme ja jaoimme yhdessä Tuomarila-Seuran kanssa. Tapahtumassa esillä olleeseen aineistoon voi tutustua Espoontorin 1kkunanäyttelyssä. Näyttely on esillä toistaiseksi, niin kauan kuin liiketila on vapaana. Muita mainittavia tapahtumia ohivat seuran järjestämät yleisötilaisuudet sekä mielenkiintoinen kotiseuturetki ruska-aikaan linjaautoilla eräisiin tutustumisen arvoisiin lähikohteisiin.
Kannattaa myös mainita tutustumiskäynti HotelLi Kuninkaantiehen ennenkuin se avattiln yleisölle. Ravintolapaallikko Klaus Pesonen toimi asiantuntevana oppaana ja pääsimme myös kurkistamaan tiloihin, joihin ei normaalisti ole mahdollista päästä, esimerkiksi keittiöihin. Tämä tilaisuus järjestettiin vain jäsenille ja siitä tiedotettiin jäsenkirjeellä.
Johtokunnalle vuosi oil työntäyteinen ja tärkein eli jäsenhankinta jäi pakostakin vähemmälle. Jäsenmäärä saavutti siitä huolimatta lähes asetetun tavoitteen. Luotamme siihen, että sekä entiset että tulevat jäsenemme ovat oma-aloitteisia ja tajuavat asian tarpeellisuuden ja tärkeyden ilman rahakkaita mainoskampanjoita, joihin meilä ei ole varaa. Puoluetuki ym. raha-automaattirahat jaetaan muualle. Kaupunki onneksi tukee osaltaan myös puolueisiin sitoutumattomia yhdistyksiä ja se osaltaan mahdollistaa tämän lehden julkaisemisen. Lehden talouden kannalta tärkeitä ovat myös ilmoittajamme, joten toivomme lukijoiden ottavat huomioon nämä liikkeet ja yritykset.
Lisäksi toivomme lukijoiden ottavan selvää seurastamme ja sen toiminnasta sekä liittyvän jäseneksi tähän oman alueemme kaupungiosayhdistykseen. Liittyminen kannattaa koska sen myötä pääset jäsenkirjeemme jakeluluetteloon, jossa tiedotamme vain jäsenille järjestetyistä tapahtumista.
Yleiset kaikille avoimet tapahtumat ovat niitä, joihin saamme avustusta kaupungilta. Seuran rahoittamat tapahtumat ovat vain maksajille eli jäsenillemme tarkoitetut. Lopuksi kerrottakoon, että seuran edustajat kävivät 29. tammikuuta tänä vuonna valtuustotalolla tapaamassa valtuustoryhmien edustajia, ja jättivät heille kirjelmän, jossa kiirehditään Suvelan monitoimitalon rakentamista. Aika näyttää onko sillä mitään vaikutusta.
Pentti Haarala
Keski-Espoo -seuran puheenjohtaja
Espoon sosiaalitoimen organisaatio
uudistui tämän vuoden alussa. Toiminta hajautettiin alueelliseksi, viiteen
palvelupiiriin. Viidestä alueellisesta palvelukeskuksesta yksi on Espoon
keskuksen alueellinen sosiaalikeskus, jonka johtajana työskentelee Leena
Bogdanoff.

Mitä palveluja Espoon keskuksen alueellinen sosiaalikeskus tarjoaa?
- Espoon keskuksen palvelupiiri, joka on yhteinen
terveystoimen kanssa, toteuttaa sosiaalipalveluja: sosiaalityötä, päivähoitoa,
kotipalvelua Espoon keskuksen aluejaoston ja sosiaalilautakunnan yhteisesti
sopimien tavoitteiden ja päämäärien mukaisesti. Työssään sosiaalikeskus
on sekä sisällöllisesti että taloudeltaan itsenäinen.
Muuttuuko työtapanne?
- Työ muuttuu. Alueellistamisen tärkein lähtökohta on asukaskeskeinen
työkulttuuri. Kaikki sosiaalipalvelu toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa
ja heidän tarpeistaan lähtien. Sosiaalipalveluja ei saada, vaan tehdään
yhdessä.
Miten asukkaat saadaan mukaan tekemään?
- Sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat, paivähoidon henkilöstö tekevät työtä
alueryhminä, joissa on alueen ja asukkaitten tuntemus. Ryhmälla on myös
paremmat mahdollisuudet järjestää asukasiltoja ja myös muun asukastyön
kautta käydä yhteisiä keskusteluja. Oleellista on nähdä ero lähestymistavassa;
teemme tyotä asukkaitten emme asiakkaitten kanssa.
Alueellisuus on ryhmätyötä
Ketkä hoitavat asioitamme, onko meillä "omahoitaja"?
- Aluekeskuksen viran- ja toimenhaltijat ovat Espoon keskuksessa virastotalossa,
kaikki yhdessä kerroksessa niin, että alueryhmien työntekijät ovat lähellä
toisiaan. Tarpeen mukaan asukas löytää sosiaalityöntekijän, päivähoidontarkastajan
tai kotipalveluohjaajan samalta käytävälta. Alueryhmät vastaavat terveydenhuollon
väestövastuuajattelun soluja laajennettuina.
Mistä asukkaat saavat tietoa uusista järjestelyistä?
Espoon keskuksen alueellimen sosiaalikeskus tiedottaa kokonaisrakenteesta
ja henkilöstöstä lähiaikoina, kunhan vuoden vaihteen muutosta ja henkilöjärjestelyistä
on selvitty.
Mitä mainitsemasi alueryhmät ovat?
- Espoon keskuksen alueella on kaksi ryhmää. Toiselle kuuluvat virastokeskus,
Tuomarila, Suvela, Kuurinniitty ja Kaupunginkallio ja toiselle loput palvelupiiristä.
Alueryhman työntekijät työskentelevät yhteistyöryhmänä, jossa ovat sosiaalityöntekijät,
päivähoidontarkastajat ja -ohjaajat, kotipalveluohjaajat ja kanslia. Alueryhma
vastaa tällä omalla alueellaan sosiaalipalvelujen toteutuksesta. Lisäksi
aluekeskuksessa on muuta henkilökuntaa, kuten lastenvalvoja, jengityöntekijä,
perheohjaaja, vanhusten ja vammaisten sekä PAV-huollon työntekijät. Perheneuvola
Kirkkojärvellä palvelee koko Espoom keskuksen palvelupiiriä.
Kaikiaan henkilökuntaa on noin 500, johon sisaltyy virastossa työskentelevät, päivakotien henkilökunta, perhepäivähoitajat, Kauklahden palvelukeskus, Espoon keskuksen palvelutalo ja Kuninkaantien päiväkeskus.
Oleellisia ovat me palvelut, joita toteutetaan yhdessa asukkaitten kanssa, avohuollom tehtävät. Jos asukas tarvitsee laitoshuoltoa, joutuu vanhainkotiin, lastenkotiin tai päihdehuoltolaitokseen, näistä toiminnoista vastaa koko Espoossa yhteispalveluosasto. Aluekeskus vastaa näistäkin tapauksista, mutta työ tehdään yhdessa yhteispalveluosaston kanssa.
Ruotsinkieliset palvelut Espoon keskuksesta
Espoon keskuksen sosiaalikeskus vastaa koko Espoon ruotsinkielisestä päivähoidosta. Ruotsinkieliset per-eet voivat aina käantyä ruotsinkielisen päivähoitoyksikön puoleen. Lisäksi aluekeskus vastaa myös Leppävaaran palvelupiirin kehitysvammahuollosta.
Miten luottamushenkilotoiminta muuttuu?
- Palvelupiireissä on aluejaostot. Kyseessä ei ole vain hallinnollinen
muutos, vaan vilpitön tavoite uudistaa asukastyötä. Jäsenet asuvat Espoon
keskuksessa, mutta kahden heistä tulee kuitenkin olla lautakunnan jäseniä.
Espoon keskuksen aluejaoston
jäsenet ovat:
Pirjo Kotiranta pj (kok), Timo Piirainen vpj (vasl), Irma
Niinikoski (sdp), Juha Tarkka (kok), Hilkka Haaksluoto
(sdp), Mikael Gerkman (sdp), Soile Järvelä (deva), Margareta
Pietikäinen (sfp), Stig Granfors (sfp).
Eira Mononen
Espoossa hoidettiin paremman väen terveyttä
Kaivohuoneella juotiin rautavettä
Espoon keskustassa Kirkkojärven asuinalueen lähimaastossa olevassa peltojen ympäröimässä metsäsaarekkeessa, Kaivomestarinpolun läheisyydessä sijaitsi 1700-1800 -luvuilla laajasti kuuluisuutta saanut Espoon terveyslähde, "porekaivo", Hälsobrunn. Suomessa oli 1700-luvulla Ruotsin esimerkin mukaisesti alettu tutkia kivennäisvesien vaikutusta sisäisesti nautittuna terveyteen. Tähän saakka vettä oli käytetty parannuskeinona vain ulkoisesti.
Vieraat nauttivat muutakin kuin vettä
Espoon terveyslähteen vaiheista on saatavilla tietoja niukasti. Todennäköisesti se hyväksyttiin lailliseksi ja virallisesti valvotuksi terveyslähteeksi vuonna 1751. Sen ensimmäisenä intendenttinä toimi helsinkiläinen lääkäri Carl Zandt. Valtio nimittäin luovutti rautavesilähteiden käyttöoikeuden laäkäreille, jotka maksua vastaan hoitivat potilaitaan mineraalivedellä. Espoon terveyslähteen intendentteinä toimivat myöhemmin mm. Paul Bänge, Carl Wennmann ja 1820-luvulla Israel Hwasser. Kaivohuoneen käytostä vastasi Kaivomestari.
Alueen asukkaat majoittivat kaivovieraita. Säilyneiden tietojen perusteella voi päätellä, että kaivovieraiden viihtyvyydestä huolehdittiin kylläa hyvin. Käräjäpöytäkirjoista nimittäin löytyy merkintöjä, että kaivovieraille oli myyty laittomasti viinaa. Kaivovieraat toivat varmasti alueen talouksiin myös kaivatun taloudellisen lisän.
Terveyslähteen asiakaskuntaan tietojen mukaan kuuluivat paikalliset seurapiirit ja etenkin Suomenlinnan upseerit. Myos Suomenlinnan rakennustöissä sairastuneet sotilaat saivat siellä vesihoitoa. Lähteellä vietettiin iloista ja vilkasta seuraelämää vielä 1820-luvulla. Toiminta kuitenkin lamaantui vähitellen ja periäatiedon mukaan kaivohuone purettiin 1850-luvuööa ja hirret siirrettiin Lövkullaan.
Kaivohuone talvella heinälatona
Vanhin tieto terveyslähteen ja siihen kuuluvan kaivohuoneen sijainnista on vuonna 1755 laaditussa kartassa. Siinä lähde on merkitty noin 200 metriä kaakkoon Espoon joesta ja kaivohuone noin 60 metriä pohjoisluoteeseen lähteesta. Kaivohuoneeseen kohdistunutta ilkivaltaa käsiteltiin vuoden 1756 syyskäräjillä. Kaivohuoneesta oli varastettu lukot ja koska rakennus oli lukitsematta paikallinen väestö ohi varastoinut sinne heinää. Kaivohuonehan oli käytössä vain kesäaikana.
Kaivohuone purettiin todennäköisesti 1770-luvulla ja tilalle rakennettiin uusi rakennus, joskaan ei aivan samalle paikaile kuin entinen. Vuonna 1780 laaditussa kartassa terveyslähteen alueeseen kuuluivat kaivohuone, lähde ja käymälät sekä Lövkullasta ja kirkon suunnalta tulevat puukujat. Terveyslähteen alue oli 4940 m2. Kaivohuone oli noin 8 x 18 metriä.
Sijainti selvitettiin muutama vuosi sitten
Terveyslähteen ja kaivohuoneen rakenteiden ja sijainnin selvillesaamiseksi Espoon kaupunginmuseo suoritti Suomen Museoviraston luvalla vuosina 1986 ja 1988 kaivauksia alueella. Espoon terveyslähde kuuluu muinaismuistolain nojalla suojeltaviin kohteisiin ja näin ollen kaivaukset voidaan suorittaa vain Museoviraston antamalla luvalla.
Kaupunginmuseon tutkimus toi valaistusta kaivohuoneen ja lähteen sijaintiin ja rakenteeseen. Kaivohuone sijaitsi suunnilleen vuoden 1789 kartan esittämässä paikassa. Sen sijaan tutkimuksen pienimuotoisuuden vuoksi rakennuksen koko ei aivan tarkalleen selvinnyt.
Lähteen eli säiliön (reservoiren) rakenne pahjastui nelisivuiseksi noin neliön kokoiseksi ainakin viisi hirsikertaa korkeaksi kehikoksi, jonne lähdevesi kerääntyi. Lähteestä vesi johdettiin kaivohuoneelle puusta tehtyä vesijohtoa myöten. Kaivohuoneessa todennäköisesti oli jonklnlainen kaivomainen rakennelma, jonne vesi varastoitiin kaivovieraiden käytettäväksi.
Tutkimuksen yhteydessä esiintullut aineisto ei ollut runsas. Lähteen käytön aikaisesta löytömateriaalista merkittävin on ikkunalasi ja vanhempi pullolasi.
Järvi kuivattu, niityt rakennettu
Espoon terveyslähde sijaitsi todelha luonnonkauniissa paikassa, Kirkkojärven, Espoonjoen ja Lövkullan ylväiden maisemien ymparöimänä. Alueen kauneudesta voi aistia vielä jotakin, vaikka järvi on kuivattu tiestön ja asuinalueen alta, tiet haikovat maisemaa, ja uusi rakennuskanta ymparöi aluetta.
Miehenkiintoista on tulevaisuudessa nähdä, mitä terveyslähteen lähellä sijaitsevalle luonnontilassa olevalle alueelle joskus rakennetaan ja miten alueen historiaa hyödynnetään.
Vuonna 1991 julistetaan maisemasuunnittelukilpailu Kirkkojärven alueesta moottoritielle ulottuvalle maisema-altaalle. Kilpailun tulokset julkistetaan vuonna 1992, kun Espoon kaupunki täyttää 20 vuotta.
Pirkko Sillanpää-Storsjö
Keski-Espoo -seura kiirehtii monitoimitaloa
Suvelan monitoimitalon hanke on ollut vireillä lähes koko 80-luvun ajan. Jo vuonna 1983 kaupunginhallitus kehotti nuorisolautakuntaa yhteistyössä kaupunkisuunnittelulautakunnan kanssa selvittämään monitoimitalon sijoitusta ja tekemään esitykset toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 1984-1988. Talo sisältyi vielä syystalvelLa 1987 vuosien 1988-1992 kuntasuunnitelmaan, mutta poistettiin sittemmin sieltä asukkaiden mielipidettä kuulematta.
Nyt Suvelan monitoimitalon rakentaminen alkaisi vuosien 1990-1994 toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan vuonna 1994, joten se valmistuisi aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Hanketta ovat ajaneet asukkaat ja lukuisat yhteisöt, muun muassa SOFY-projektin yhteissuunnitteluryhmä. Nämä eivät ole nurkumatta alistuneet pitkään odottamiseen.
Arvovaltaisin kiirehtijä on itse kaupunginvaltuusto. Se on viime keväänä toivonut, että kaupunginhallitus huolehtisi Suvelan monitoimitalon esisuunittelutyön ja rakentamisen suunnittelutyön valmistumisesta vuoden 1989 aikana ja tutkisi mahdollisuuksia sisällyttää Suvelan monitoimintalon rakentaminen jo vuoden 1990 talousarvioon. Kaivattu talohanke ei kuitenkaan kaikesta huolimatta ole alkaneen vuoden talousarviossa.
Tämän vuoksi Keski-Espoo -seura haluaa omalta osaltaan kiirehtiä asiaa ja vetoaa kaikkiin Espoon kaupungin valtuustoryhmiin, jolla rakentamisen aloittamiseen varattaisiin varoja vuoden 1991 talousarvioon. Tällöin olisi vielä mahdollista saada Suvelan monitoimitalosta merkittävä kohde Espoon Messut -92 -tapahtumaan, joka muuten uhkaa jäädä sisällöltään suunnuteltua vähäisemmäksi.
Erityisen tärkeää talon rakentamisenkiirehtiminen on sen yhteistyön uskottavuuden kannalta, jota asukkaiden, hallintokuntien ja luottamusmiesten SOFY-projekti merkitsi. Ellei tuloksia näy, on asukkaiden saaminen vastaisuudessa mukaan tälläiseen yhteistyöhön varmasti vaikeaa.
Keski-Espoo -seura toivoo omasta puolestaan yhteistyön jatkuvan ja tuottavan myös näkyviä tuloksia.
Keski-Espoo -seura
Martti Salminen, varapuheenjohtaja
Osmo Knaapi, sihteeri
Menneitä rientoja
- Keski-Espoo
-seuran ensimmäinen vuosi
Keski-Espoo -seuran perustava kokous pidettiin 31.1.1989 Suvelan koululla.
Silloin seuralle hyväksyttiin säännöt, määriteltiin toiminta-alue sekä
valittiin puheenjohtaja ja johtokunta.
Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Keski-Espoo -seura esittäytyi valtakunnallisilla kotiseutupäivillä Espoon kulttuurikeskuksessa. Seuralla oli oma osasto, jonne oli koottu mm. valokuvanäyttely keskisestä Espoosta.
Syksyllä
seuran jäsenet matkasivat kotiseuturetkelle ja tutustuivat mm. Aurora-kotiin
ja sen komeaan puistoon sekä Espoonkartanoon, jonka pihalle koko joukko
kerääntyi salokuvaan. Kirkkonummellä käytiin Hvitträskissä.
Keski-Espoo -seura osallistui marraskuussa Espoontorin ulkotorin avajaisiin
ja tarjosi viluisille avajaisvieraille grillattua makkaraa ja kahvia.
Samalla oli mahdollisuus tutustua seuran kokoamaan ikkunanäyttelyyn, joissa
oli esillä sekä valokuvia että kaavoitustietoa.
Kanta-Espoon seurakunta järjesti Suvelan leikkipuistossa tapahtuman yhteisvastuukeräyksen
vauhdittamiseksi helmikuun alussa. Paikalla oli rekiajelua, ratsastusta,
pallonheittoa ja tietysti kuumaa juotavaa ja makkaranpaistoa. Sää oli
tutusti sohjoinen, mutta lunta riitti vielä reen jalasten alle.
... ja sateen sattuessa peruutettu
Niin mikä? No mielenosoitus Helsingissä. Paikallisradiot ja lehdistö on innostunut keskustelemaan aiheesta.
Satuin kuuntelemaan autoradiota, jossa toimittaja kertoi mielenosoituksesta, joka oli järjestetty eduskuntatalon eteen. Kyseessä oli ryhmä, joka oli sitä mieltä, että Suomi on viimeinen itä-Euroopan valtio, jossa eletään vielä pysähtyneisyyden aikaa, eikä muutoksista ole tietoakaan. Makeasti hekotellen toimittaja kertoi räntä sateen karkottaneen mielenosoittajat vähiin. Mutta miten mahtaa olla?
Eihän taähla ole mitään poliittista eliittiä, joka hoitelee asioita pienessä piirissä suljettujen kabinetinovien takana ja sopii asioista keskenään. Eikä myöskään 30 prosenttia äänioikeutetuista, noin miljoona ihmistä, jättänyt äänestämättä. Eikä tämä ollut mikään mielenosoitus, vaan merkki siitä, että äänestäjät ovat niin tyytyväisiä asioiden tilaan, etteivät katsoneet tarpeelliseksi äänestää.
Eihän myöskään ole mitään perää siinä, että puolueet hallitsevat tiedotusvälineitä ja että niillä olisi jotain tekemistä paikallisradioiden kanssa, jotka tarkoitettiin paikallisen omaleimaisen kulttuurin kanavaksi.
Eikä siinäkään ole mitään haittaa, jos täällä on vahvoja monopoli- ja kartelliyhtymiä, jotka määräävät markkina-hinnat- ja korot. Eikä tulisi mieleenkään, että televisio- ja radia selittelisi hallituksen tekemiset aina parhain päin ja sananvapaus olisi jotenkin vaarassa.
Suomea ei voi mitenkään verrata Itä-Euroopan maihin. Koska täällähän on ollut aina vapaus vapaasti äänestää - ehdokkaita, jotka puolueet ovat valmiiksi asettaneet. Valituiksi tulleet toimivat sitten oman harkintansa mukaan kansalaisten parhaaksi eikä kukaan pakota äänestystilanteessa painamaan jotain määrättyä nappulaa. Näin kaikilla on kohtuuhintaiset asunnot ja muutenkin helppo elellä ja suuri tyytyväisyys ja konsensus vallitsee valtakunnassa.
Sen pituinen se.
P.H.
Mielipiteitä
Ottaapa pannuun!
Maisema- ym. arkkitehdit ja rakentajat! Lähtekääpa ennen piirustuslaudan ääreen istumista kävelylle suunnittelukohteeseenne. Kulkekaa ja havainnoikaa, kuten tavalliset ihmiset yieensä.
Yhä edelieen korkeiksi rakennetuista uusien jalka-käytävien reunoista ei oikein enää jaksa puhuakaan. Surkuhupaisaa oli todeta jalankuikureittien rakentamis-tapa esimerkiksi Hösmärin koulun tienoilla. Polut ovat kuin kuuluisa käärmeen k... erämaassa: kummallisia kulmia ja koukeroita ja kulkuesteenä pensasaidan alkua. Eivät ihmiset kulkiessaan kierrä kulmia, vaan oikaisevat mutkat suoriksi. Miksi ei siis polkuja ja teitä rakenneta siihen, mistä ihmiset kulkevat, kun eivät kerran tontin rajat tai muut seikat toisin vaadi.
Suvelankin alueelle on kiitettävästi rakennettu katoksia pysäkeille. Katoksissa on myös penkit. Odottelin eräänä päivänä Finnoontien ja Sunantien risteyksessä bussia nro 42 mennäkseni Kivenlahteen. Varauduin hyvissa ajoin pysäkille, koska ei voi minuutilleen tietää, mihin aikaan bussi tulee siihen. Istuin penkille lepuuttaakseni jalkojani. Mutta enpä kauan istunut. Penkiltä ei nähnyt ajotielle kurkottelematta. Jos olisin vain rauhassa istunut, bussikuski olisi hurauttanut kovaa vauhtia pysäkin ohi näkemättä minua. Enkä minä oiisi ehtinyt antaa pysähtymismerkkiä. En ole testannut kaikkia katoksia ja penkkejä, mutta käykääpä te rakentajat ja suunnittelijat ja kääntäkää niitä tarpeen mukaan. Pitäkää asia mielessä vastaisuuden varalle. Kirjatkaa vaikka omiin suunnitteluohjeisiinne.
Nämä nyt ovat pieniä asioita, mutta jokapaivaisiä harminaiheita, jotka ovat vältettävissä vähäisellä vaivalla. Ihmisen perusluonnetta ei esteillä voi muuttaa, onhan se todistettu Espoon asemalla. Siitä yli, missä aita on matalin tai aita nurin.
Hilkka Haaksluoto
Puolivalmiit liikennejärjestelyt vaarallisia
Espoon keskustassa ei oteta huomioon paikallisten asukkaiden liikkumistarpeita. Uudet liittymät moottoritieltä Tuomarilaan ovat valmistuneet, mutta jatkoyhteydet siitä eteenpäin puuttuvat. Keskustaan ja pientaloalueelle joudutaan ajamaan vanhoja alimitoitettuja paikallisteitä pitkin.
Tilanne on surkea ja vaarantaa liikenneturvallisuuden alueella. Nyt on kaiken lisäksi kuulunut huhuja, että Tumarilan aseman vieressä oleva rautatien tasoristeys aiotaan sulkea autoiiikenteeltä. Tämä on ollut ainoa radanylitysmahdollisuus Tuomarilan suunnalla, josta on yhteys keskustaan. Tätä viiimeistä henkireikäkää ei saa sulkea ennenkuin korvaavat radanylitys- ja alituspaikat ovat valmistuneet Keskustan liikenneolot kuntoon!
Keski-Espoo -seura edelleen vailla tunnusta
Keski-Espoo -seura julisti tunnuksensa, logon suun-nittelukilpailun jo viime keväänä. Joitain ehdotuksia on saatu, mutta etsimme yhä sitä oikeaa.
Logossa tulisi näkyä erityisesti espoolaisuus, mieluiten sellaisin viittauksin, joka helposti yhdistetään kaupungin keskukseen. Tälle alueelle on tunnusomaista kaksi varsin vaihtelevaa piirrettä: toisaalta vanha viidensadan vuoden takainen historia ja siitä lähtevä perinne ja toisaalta aivan uusi nykyaikainen kaupunkikeskusta.
Tunnus voi olla joko pelkkä kuvallinen symboli tai nokkelasti rakennettu kirjainkuvio; tässä muutamia esimerkkejä luonnoksista. Toivomme logon olevan kuitenkin yksinkertaisen ja selkeän, jotta sitä on vaivatonta käyttää ja esimerkiksi painaa kirjepapereihin, tarroihin ja lentolehtisiin. Odotamme ehdotuksi postilokeroomme.
Sivun alkuun
© 2002-2008 Tony Hagerlund.