Espoon historiassa on vuonna 1433 ensimmäinen maininta kylästä nimeltä Soderrike (Södrik), jota nyt sanotaan Suvelaksi. Nimi on johdettu nimestä
Södervik, kuten se kirjoitettiin 1500-luvulla. Sen katsotaan periytyvän ajalta, jolloin meri oli vielä kirkon etäpuolella. Polun pituus on noin 4 kilometriä.

1. Espoontori valmistui 1987, suunnittelija arkkitehtitoimisto Innovarch. Kauppakeskus Espoontori oli aikanaan Espoon suurimpia ja moderneimpia ostoskeskuksia. Uutta oli mm. se, että lähes kaikkiin liikkeisiin kuljettiin sisäaulan kautta.

Samalla paikalla sijaitsi aiemmin jalkapallokenttä, jolla Esbo Bollklub (EBK) aloitti toimintansa vuonna 1940. Espoon aseman tuntumaan perusti Pehr Appelgren vuonna 1912 pullolasitehtaan. Tehdas valmisti viinapulloja. Kun maailmansota lopetti viinan myynnin, maitopullojen suurkysyntä pelasti tehtaan. Vuonna 1917 tehdas järjestettiin uudelleen ja sai nimeksi Suomen Lasitehdas Osakeyhtiö – Finska Glasbruks Aktiebolaget. 1922 tehdas paloi ja lopetti toimintansa.

Espoon lotat ostivat tontin ja 1930 sille rakennettiin suojeluskuntatalo, joka myöhemmin siirtyi Martoille ja edelleen Lindholmin sahalle, joka aloitti toimintansa likimain nykyisen Kelan korttelin tienoilla vuonna 1919 jatkuen aina 60-luvulle saakka. Vuonna 1936 saha perusti myös sementtivalimon. Parhaimmillaan sahalla oli työntekijöitä yli 50. Saha ja mylly paloivat 1957. Palon jälkeen vain saha rakennettiin uudelleen. Sahan alueeseen kuului monia muitakin rakennuksia. Sillä oli myös oma sekatavarakauppa.

Espoon viiden kaupunkikeskuksen päivityskierroksella on nyt suunnitteilla Espoontorin laajennus. Sen eteläpuolelle tulee aluekirjasto, kaupunginarkiston tiloja ja uusi kauppakeskus. Kiltakallion rinteeseen tulee asuinkerrostaloja uuden Valatorin ympärille.
> Espoon kaupungin hankkeet-sivusto

2. Muuralan sairaala valmistui 1920, suunnittelija Knut Wasastjerna.
Sairaalaa pidettiin 20-luvulla edistyksellisenä ja esimerkkinä muille pitäjille. Se muodostui varsinaisesta sairaalarakennuksesta (20 sairaansijaa), kulkutautiosastosta (25 sairaansijaa) ja talousrakennuksesta sekä sittemmin puretuista lääkärin asunnosta ja ruumishuoneesta. Parhaillaan
remontoitavalle alueelle tulee mm. sosiaali- ja terveystoimen avopalvelutoimintoja. Samassa pihapiirissä on Kanta-Espoon sosiaali- ja
terveystalo Samaria, joka valmistui 2002, suunnittelija Anna Brunow.

3. Samarian kerrostalot rakennettiin 1950-luvulla. Espoon keskuksen
välittömässä läheisyydessä ei ole säilynyt muita samanikäisiä asuinkerrostaloja. Rakennukset ovat kaupungin vuokrataloja.

4. Allan Heikelin polku on nimetty Muuralan sairaalassa toimineen Espoon
ensimmäisen kunnanlääkärin mukaan.

5. Kaupunginkallio. Pientalovaltaisessa Kaupunginkalliossa voi nähdä eri
aikakausien tyylejä. Vanhimmat rakennukset sijaitsevat Finnoontien läheisyydessä ja ovat 1900- luvun alusta. Alueen pohjoisreunalle on rakenteilla uusi kerrostaloalue junaradan ja Espoonväylän kulmaan.

6. Kolme hiidenkirnua sijaitsevat Finnoontien eteläpuolella noin 20–30 metrin päässä tiestä metsärinteessä. Ne syntyivät viime jääkauden lopulla mannerjäätikön sulamisvesien virrassa pyörineiden kivien kaivertamina. Suurin kirnu on noin kolme metriä syvä ja metrin halkaisijaltaan.

7. Furubacka. 1910-luvulla valmistunut suojeltu huvilarakennus. Alun perin yksikerroksinen. Sotien jälkeen käytännöllisesti katsoen rakennettiin uudelleen. Rakennusta kutsutaan myös Kiltakallion kartanoksi.

8. Alfantalo tunnetaan myös nimellä Villiviinintalo ruska-aikaan upean punaisina hehkuvien villiviiniköynnöstensä ansiosta. Rakennuksessa toimi aiemmin Alfakauppa, joka muutti tälle paikalle Tuomarilasta.

9. Kiltakallion lastentalo valmistui 2002, suunnittelija Ari Bungers. Lastentalossa toimii neuvola sekä päiväkoti. Rakennuksen ilme on värikäs ja avara.

10. Kirstintie kulkee Suvelan halki. 1990-luvulla tietä kavennettiin ja tehtiin mutkikkaammaksi. Tämä hillitsi ajonopeuksia tiheästi asutulla alueella.

- Pub Satulinna. Suvelan perinteinen lähiöpubi sijaitsee Kirstintien
varrella kiinteistössä, jossa 1970–80-luvuilla toimi T-kauppa.

11. Suvelan ostoskeskus. Vallitsevan trendin vastaisesti lähipalveluita on
Suvelassa vielä säilynyt asuinalueella. Ostarilla toimivat kaksi kauppaa, apteekki, alueen vanhin pubi sekä muutamia pieniä liiketiloja. Aiemmin
paikalla sijaitsi Kirstin tilan torppa.

12. Keski-Espoon koulu valmistui 1977, laajennus 2001, suunnittelija
Espoon tekninen keskus/Rauno Uski. Suvelan ensimmäisten kerrostalojen valmistuttua 1970- luvun alussa alueelle ei saatu vuosiin koulua, joten
opetusta järjestettiin täpötäydessä Tuomarilan koulussa ja jopa lautavarastossa. Suvelalaislapset joutuivat olemaan päivän koululakossa ennen kuin valtuusto löysi rahaa uudelle koulurakennukselle. Alimmat luokat muodostivat Kirstin koulun ja yläluokat Suvelan koulun. Tontilla oli vuodesta 1973 myös tilapäinen parakkikoulu, joka purettiin 1990- luvulla.

Nykyinen Keski-Espoon koulu on yhtenäinen peruskoulu, jota käy vajaat 500
oppilasta. Koulu painottaa opetussuunnitelmassaan kuvaamataitoa.
Samoissa tiloissa toimii kolmatta vuosikymmentä väliaikaisissa tiloissa Keski-Espoon kirjasto.

Suvelan sirkuskoulu, joka on nykyisin osa Espoon esittävän taiteen koulua, aloitti toimintansa koululla 1990 Keski-Espoo-seuran jaostona.

Lähipalvelukeskus Suvis on 1980-luvulta. Siinä toimii nuorisotila, neuvola, työväenopisto, avoin päiväkoti sekä yrityksiä.

13. Suvelan pientaloalue. Alueelle suunniteltiin ensin samanlaista
kerrostalorakentamista kuin muualla Suvelassa, mutta asukkaiden vastustuksen ansiosta aluetoteutettiin rivitaloina.

14. Jouppi. Jouppi-nimisiä katuja on alueella, jossa sijaitsi Jofsin tilan peltoja. Tilan päärakennus sijaitsi nykyisen radan pohjoispuolella lähellä radanylitystä. Jofs oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta, joiden maille koko Espoon keskus on rakentunut. Jofsin puumerkki vuodelta 1779. Puumerkkiä (bomärk) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän
kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen.

15. Kirstinharju “Kira”. Kirstinharjulla on Espoonlahteen laskevan Espoonjoen ja Finnoonlahteen laskevan Solisevanpuron/Finnobäckenin valuma-alueiden välinen vedenjakaja. Kirstinharjun asuinalue on tyylipuhdas esimerkki 1960–70-lukujen kaupunkisuunnittelusta, joka pyrki yhdistämään tehokkaan maankäytön väljyyteen. Talojen arkkitehtuuri edustaa ajalleen tunnusomaista sarjallisuutta, joka perustui saatavilla olleiden betonielementtien mittasuhteisiin.

16. Suvelan asukaspuisto. Asukaspuistossa on ohjattua ja vapaata toimintaa lapsille ja lapsiperheille. Kesäisin puistossa kaupunki tarjoaa ruokaa kesälomaa viettäville koululaisille. Iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat ja
järjestöt voivat käyttää tiloja kokouksiin, tapahtumiin ja juhliin.

17. Suvelan seurakuntatalo valmistui 1981, suunnittelija arkkitehtitoimisto
Kråkström.

18. Suvelan ensimmäinen kerrostalo valmistui osoitteeseen Kirstinmäki 3 vuonna 1970.

19. Kirstin tila. Kirstin puumerkki vuodelta 1792. Päärakennus sijaitsi likimain nykyisen Kirstinmäki 8:n paikalla. Päärakennus purettiin uusien kerrostalojen rakentamisen yhteydessä 1970. Tila oli vuodesta 1897 Segersvenin suvun hallinnassa. Tila oli laajuudeltaan 80 hehtaaria, josta puolet viljeltyä maata. Hevosia tilalla oli 6 ja nautoja parhaimmillaan 18. Tilan navetta oli nykyisen Kirstinharju 7:n edustalla; nyttemmin joulun aikaan valaistu kuusi aivan navetan päädyssä.

Kirstinmäellä sijaitseva rauhoitettu tammi on yli 150 vuotta vanha. Vanhojen lehtitietojen mukaan puu on siirretty Kirstin tilan pihapiiriin Kilonmalmilta vuonna 1951.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan tilalla asutettiin kiinalaisia työmiehiä, jotka venäläiset olivat tuoneet metsänhakkuuseen Helsingin maa- ja
merilinnoituksen vallien rakentamista varten.

20. Nimismiehen talo. Viimeisiä Espoon aseman läheisyydessä säilyneitä
omakotitaloja. Tarinoiden mukaan samalla paikalla olleesseen taloon varastoitiin takavarikoitus viinaa, jota virkamieskunta nautiskeli. Nykyinen talo on 1950-luvulta.

21. Suviniityn asuinalue. Keskeisellä paikalla sijaitseva niitty valittiin muutama vuosi sitten erääksi Euroopan unionin kehityskelpoisimmaksi kaupunkimiljööksi. Siihen on nyt suunnitteilla uusi tiivis asuinalue. Suviniittyyn
on tulossa koulu, päiväkoti, puisto, väestönsuoja sekä koteja noin 4000 asukkaalle. Segersvenin puistopolku ja useita alueen tulevia katuja on
nimetty Kirstin tilaa pitkään isännöineen suvun
mukaan. www.espoo.fi/hankkeet

22. Espoon portti. Uusi bulevardi yhdistää radan eri puolet toisiinsa.
> Keski-Espoo -seuran verkkojulkaisut
> Espoon kaupungin Espoonportti-sivusto

23. Limnellin talo. Rakennusmestari Sigurd Limnellin 1922 itselleen rakentama jugend-henkinen, hienosti säilynyt huvila. Myös Kirstin tilan päärakennus oli Limnellin rakentama.

sivun alkuun

Alkuperäiset tekstit (toim.): Pauli Saloranta. Kartat: Onnion. Toteutuksessa mukana: Keski-Espoo -seura, Tuomarila-seura, Esbo hembygdsförening, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoon kaupunki, Suomen kotiseutuliitto ja Uudenmaan liitto.