Keski-Espoo –seura kannattaa Espoon keskuksessa sijaitsevan virastokorttelin uudistamista. Kaupunginhallituksen päätöksellä kesäkuussa 2003 käynnistettiin virastoalueen kehittäminen. Tässä yhteydessä oli tarkoitus tutkia mm. kaupungintalon saneerausta tai vaihtoehtona sen purkamista osittain tai kokonaan.

Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi vuoden 1972 alusta ja tarvitsi siksi oman kaupungintalon, joka valmistui Espoon keskuksen rakenteilla olevaan virastokeskukseen jo edellisenä vuonna. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto CJN (Castren-Jauhiainen-Nuuttila) Oy. Talossa käytettiin hyviä materiaaleja kuten kaupungintalossa kuuluukin; julkisivujen elementeissä Juutinrauman merenpohjakiviä, ikkunapuitteissa tammea ja rakennuksen pääsisäänkäyntikerroksen ulkoseinissä lähes kauttaaltaan lasia. Se edusti aikansa arvostettua arkkitehtuuria.

Päätöstä virastokeskuksen ja kaupungintalon kohtalosta on saatu odottaa pitkään. Vuonna 2007 järjestetty kansainvälinen arkkitehtuurikilpailukaan ei tuonut asiaan yksiselitteistä ratkaisua. Espoon kaupunginhallitus hyväksyi vihdoin 29.3.2010 ehdotuksen kaupungintalon ja virastokeskuksen kehittämisperiaatteista.  Päätöksen mukaan virastoaluetta kehitetään siten, että nykyinen kaupungintalo puretaan, valtuustotaloa laajennetaan siten, että kaupunginhallitus saa kokoustilat, ja valtuustotalon nimi muutetaan kaupungintaloksi. Vuosina 1933 ja 1945 rakennettu kunnantalo, myöhemmin kauppalantalo, otetaan kaupungin johdon käyttöön. Virastotalon paikalle suunnitellaan rakennettavan asuintaloja, ja laajennettavan valtuustotalon kupeeseen korkeaa asuintornia.

Kaupungintalon purkupäätöstä on perusteltu julkisuudessa lähes pelkästään taloudellisilla seikoilla. Talon peruskorjauksen ja purkamisen kustannuksista on esitetty toistaiseksi toisistaan hyvinkin poikkeavia summia, joten kustannusten todellinen suuruus ei ole tiedossa. Vajaan neljänkymmenen vuoden ikäisen rakennuksen purkaminen ei kuitenkaan edusta kestävää kehitystä. Peruskorjauksen jälkeen talon on arvioitu oleva käyttökunnossa seuraavat 50 vuotta.

Keski-Espoo -seura tuo esiin mahdollisuuden, että Espoon kaupungintalo peruskorjataan ja sen toimintoja sekä lähiympäristöä kehitetään. Rakennuksen alakertaan voisi sijoittaa kuntalaisille suunnattuja palvelupisteitä kuten yhteispalvelupisteen. Kaupungintalo rakennettiin ahtaaseen paikkaan muiden virastotalojen ja parkkipaikan ympäröimäksi, eikä se ole koskaan saanut sellaista tilallista asemaa, jonka se olisi ansainnut. Erityisesti pysäköintialueen ja henkilöstön sisäänkäynnin sijainti Kirkkojärvenkadun puolella ovat olleet virheratkaisuja. Useissa muissa kaupungeissa kaupungintalon ympärillä on viheralueita ja väljyyttä. Kaupungintalon edustan pysäköintialue tulisikin muuttaa viher- ja torialueeksi, mikä lisää alueen viihtyisyyttä.

Kaupungintalolla on aina myös symbolista ja historiallista arvoa. Sillä on oma tehtävänsä kaupungin hallinnollisen keskustan sydämenä. Kaupungintalon purkaminen voi osoittautua lyhytnäköiseksi, sillä se kuuluu samaan historialliseen sarjaan kuin Tuomiokirkon lähellä sijaitseva pitäjäntupa ja Kannusillanmäellä sijaitseva kauppalantalo. Riskinä on, että ehdotettu valtuustotalon laajennus ei toiminnallisesti riitä korvaamaan purettavaa kaupungintaloa ja sen uudistusten myötä saatavaa potentiaalia alueen symbolisena maamerkkinä. Taloa on pidetty yleisesti myös rumana, mutta kunnostuksen jälkeen ja arvoisessaan ympäristössä mielipide voi tässäkin muuttua. Vuonna 2060 espoolaisilla saattaa olla rakennuksen suhteen aivan eri arviointikriteerit kuin nykypäivänä.

Keski-Espoo- seura kannattaa Kannusillanmäellä sijaitsevan kauppalantalon korjaamista kaupungin johdon käyttöön. Jos johdon virkamiehet siirtyvät kauppalantaloon, kaupungintalosta vapautuu tiloja laajempaan virastokäyttöön ja vuokratiloja tarvittaisiin vähemmän. Virastokorttelin suunnittelussa on huomioitava, että se on historiallisen Espoonjoen välittömässä läheisyydessä.  Tuomiokirkon, Espoonjoen ja virastokorttelin välillä pitää säilyttää yhteys. Espoonjoen tuleva kehittäminen vaatii myös tilaa.

Keski-Espoo-seura kannattaa vuonna 1975 rakennetun virastotalo I:n purkamista. Talon purkaminen antaa tilaa nykyisellään niin ahtaalle ja alakuloiselle virastokorttelille. Tilalle voidaan rakentaa ehdotetun suunnitelman mukaisesti asuntoja, mutta nykyisiä rakennusmassoja väljemmin.

Kaupungintalon kohtalo on nyt valtuutettujen käsissä. Asiasta on yhä monia mielipiteitä, niin myös Keski-Espoo-seuran sisällä. Siksi seuran lausunto ei ole kaupungintalon suhteen aivan yksimielinen, mikä tässä mainittakoon. Seura toteaa kuitenkin yksimielisesti, että pahin vaihtoehto on se, että kaupungintalo on vielä pitkään tyhjänä ”kummitustalona”. Seura toivoo, että Espoon päättäjät antavat oman kaupunkinsa hallinnollisen keskuksen kehittämiselle ansaitsemansa arvon.

Espoossa 11.4.2010

Keski-Espoo-seuran johtokunta