Keski-Espoo on päässyt useasti lehtiotsikoihin viime aikoina. Aiheina ovat olleet Keski-Espoon koulun oppilasaines ja kaupungintalon purku. Helsingin Sanomissa olleessa kirjoituksessa (7.2.10) kerrotaan, että Keski-Espoon koulun oppilaista lähes puolella on maahanmuuttajatausta. Edelleen tuodaan esille, että tämä vaikuttaa valtaväestön kouluvalintoihin. Keski-Espoon kehitystä seuranneena asia ei tule yllätyksenä. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä tähän pisteeseen. Koulun oppilaskehityksestä tehtiin päättäjien taholta huolestuneita kyselyjä ja selvityspyyntöjä jo kymmenkunta vuotta sitten. Asiaan ei kuitenkaan suhtauduttu riittävällä vakavuudella eikä panostettu siihen, että maahanmuuttajia olisi sijoitettu tasaisesti eri alueille ja kouluihin.

Keski-Espoossa sijaitseva kaupungintalo on myös muuttunut lehtien palstoilla asiaksi, josta on päästävä eroon nopeasti. Rakennukseen on liitetty paljon negatiivisia asioita, mm. nimitetty hometaloksi, ja Länsiväylässä jopa kummitustaloksi (7.2.10). Espoon historian ja rakennushistorian kannalta Espoon parjatulla kaupungintalolla on kuitenkin oma arvonsa. Espoon kaupungintalon suunnitteli arvostettu arkkitehtitoimisto Castrén & Co vuonna 1971. Talossa käytettiin silloista taloudellista tilannetta ajatellen hyviä ja mielenkiintoisia materiaaleja kuten julkisivujen elementeissä Juutinrauman merenpohjasoraa. Pääsisäänkäyntikerroksen ulkoseinät ovat lähes kokonaan lasia ja ikkunapuitteet tammea. Rakennukseen hankittiin myös uutuuksia mm. näppäinpuhelimet ja koneellinen ilmastointi.

Kaupungintalo valitettavasti sijoitettiin liian ahtaaseen paikkaan, mm. parkkipaikka on melkein kiinni talon päädyssä. Monissa muissa kaupungeissa kaupungintalon ympärillä on viheralueet patsaineen ja suihkukaivoineen. Kaupungintalo kuuluu Espoon hallinnollisten rakennusten joukkoon, jotka omalla rakennustyylillään kertovat eri aikakausista. Punainen pieni pitäjäntupa kirkon läheisyydessä muistuttaa Espoon pitäjän vanhoista ajoista ja kauppalantalo 1930 - 40 -luvuista. Kaupungintalon purku jättää valtuustotalon yksinäiseksi, koska arkkitehtitoimisto Castrén & Co suunnitteli sen samanhenkiseksi kuin kaupungintalo ja ne yhdessä muodostavat parin virastotalojen korttelissa.

Alueen asukkaana ihmettelen, että lehdistö ei löydä Keski-Espoosta positiivista kirjoitettavaa. Huomio kohdistetaan yksittäisiin asioihin, jotka leimataan ikäviksi ongelmiksi ja sitä kautta luodaan kuva koko alueesta. Keski-Espoon alue on laaja ja siihen kuuluu hyvin erilaista ja eriaikaista rakentamista sekä monikulttuurinen väestö. Keski-Espoossa on toteutettu viime vuosina suuria ja hienoja rakennushankkeita, jotka parantavat alueen viihtyvyyttä ja antavat oman lisänsä alueen eri- ikäiseen arkkitehtuuriin. Alueelle on rakennettu lukuisa määrä moderneja päiväkoteja, kouluja, terveyskeskus, kauppakeskus kirjastoineen sekä uusia värikkäitä ja esteettisesti onnistuneita asuinalueita. Seurakunta on myös rakennuttanut alueelle uudisrakennuksia, mm. Kirkonkympin. Vanhoja asuinalueita kunnostetaan ja  alueille on laadittu kunnostusohjelmia. Keski-Espoo on myös maastollisesti hienolla alueella, johon kuuluu kirkon edessä kulkeva tunnelmallinen joki ja monipuolinen Keskuspuisto. Alueella toimii erilaisia yhdistyksiä, urheiluseuroja jne., jotka järjestävät toimintaa eri-ikäisille. Olen edellä maininnut muutamia asioita, joista toivottavasti löytyy jatkossa hyviä ja mielenkiintoisia jutunaiheita.

Kevättä odotellen

Pirkko Sillanpää
päätoimittaja
Keski-Espoon sanomat 1/2010